Joulukuun tonttuilua

Joka vuosi joulun alla Heidi, Johanna tai Leila laittaa minulle viestin:

Lähetätkö sen piparitaikinan ohjeen. Ja mieluiten nyt kun oon kaupassa ostamassa tarvikkeita. 

Silloin kaivan esille hyvin palvelleen leipomiskirjani, Meillä leivotaan, ja etsin ohuiden piparkakkujen ohjeen. Kirja on vissiin 40 vuotta vanha. Olen kirjoittanut sen kanteen nimeni ja kirjan ostovuoden, mutta en voi nyt vuotta tarkistaa. Kannet ovat nimittäin kadonneet.

Tällä kertaa ohjetta pyysi perheviestinä Johanna. Äkkiä kaivoin kirjan esille ja nappasin kuvan - itsestäni. Selfiepuoli kun oli päällä. 


Tässä moneen kertaan hyväksi todettu ohje. Kuten kuvasta näkyy, on kirjan pipariohje ollut kovassa käytössä. Ei uskoisi, että olin ennen ahkera leipuri. Nykyisin kun leivon lähinnä silloin, kun lastenlapset sitä toivovat. 



Johanna laittoi taikinasta leipomansa muumitalon kuvan. Seuraavana päivänä tuli kuva, jossa Bayowa leipoi taloon asukkaita. Jäin odottamaan kuvia koristellusta talosta ja asukkaista, mutta kuinkas sitten kävikään ...

Talosta oli tippunut katto ja asukkaat oli syöty. 


Samana päivänä kun lähetin sekä selfien että ohjeen pyykkäsin kellarissa. Mikä ihmeen mytty pestyistä pyykeistä tipahti lattialle, kun laitoin vaatteita kuivumaan??? 
Höh! No mikäs muu kuin putipuhdas kertakäyttöhanska. 

Ihmettelinkin joku päivä aikaisemmin, kun saumauslaastista tahmea hanska katosi työpöydältä. Toinen oli siinä mihin sen laitoinkin, mutta sen paria ei löytynyt ei sitten mistään. Siinähän se oli, pyykkien joukossa varsin puhtoisena.


Vähän minua huvitti, kun ripustin hanskan kuivumaan. Samahan se oli käyttää uudelleen. En kyllä aio ruveta hanskoja tarkoituksella pyykkäämään, vaikka pesutulos olikin näin hyvä. Tämä pöljäily menköön vaikka joulun piikkiin. En kyllä ymmärrä, miten hanska joutui yläkerrasta kellariin ja vieläpä pyykkien joukkoon.


Kolmannesta toopeilusta ei ole kuvaa. Se olisi jo vähän liikaa. Tavallista huonommin nukutun yön jälkeen aloin tällätä rasvaa käsivarsiini ja koipiini. Pursotin rasvaa käsiini, ja koska viileän rasvan levittäminen tuntuu ikävältä, lämmitin sitä ensin hetken kämmenten välissä. Ja sitten ... levitin sopivan lämpimän voiteen kainalooni. Mikä pöljien pöljä. Silmänräpäyksen ajan mietin, miksi rasva tuntui niin omituiselta. Kai se nyt tuntui omituiselta kainalossa. 

Lisää pöljäilyä löytyy tunnisteilla hupsut jutut, mokailua ja elävästä elämästä.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jäähyväiset

Lankojen värjäys koukuttaa

Säärystimet virkkaamalla