Koti metsänreunassa

  En yleensä nuku silmälasit päässä. Paitsi silloin kun nukahdan ennen kuin olen ne laittanut yöpöydälle. Jos yön jäljiltä vielä tokkuraisena jään sänkyyn lukemaan tai ratkomaan ristikkoa, minua rupeaa melkein aina uudestaan nukuttamaan. Silloin lasit tuppaavat unehtua mikrounien ajaksi silmille.  Missu nukahtaa yleensä hetkessä, kun se kaivautuu peiton alle. Välillä se saa päähänsä nousta aamuyöllä. Silloin sen tekisi mieli leikkiä, ja se käyttää kaikki konstinsa herättääkseen minut kaveriksi.  Kosmetologin tehdessä kasvohoitoa, tunsin itseni superrennoksi. Puolitorkuksissa nautiskelin, kun tehotipat ja muut hienoudet tekivät iholle taikojaan. Kotona nappasin heti kuvan muistoksi kuulaaksi muuttuneesta ihostani. Poissa olivat talven tekemä kuivuus ja ihon kireys. 

Muutaman taukoviikon jälkeen alkoi sukkien neulominen taas maistua. Vanhalla kaavalla syntyivät  seiskaveljeksistä  nämä raitasukat. Ruskeat raidat ovat sipulilankaa, jota värjäsin viime kesänä näin:  Raidallisia sipulilankoja . Joustinta yksoikeinyksnurin on tällä kertaa vain muutama kerros suissa. Kantalapussa nurjalla jätin joka toisen neulomatta, ja oikealla neuloin koko ajan oikeaa neulosta.  Käsialalleni kolmosen puikot ovat sopivat. Joskus neulon myös puolta numeroa paksummilla bambupuikoilla. Myös ruusupuiset olivat kivat, mutta kaksi niistä katkesi aika nopeasti. Ehkä ne olivat alunperin virheelliset. Koivuisia en ole tullut kokeilleeksi.  Lisää villasukkia löytyy tunnisteella villasukat   ja värjäyskokeiluja tunnisteella värjääminen.

Taannoisesta takatalvesta ja yhä jatkuvasta koleasta kelistä huolimatta kesä tekee tuloaan. Olen pihalla maleksiessani hoilannut  tuomien tuoksuvista valkoisista kukkasista niin monta kertaa , että itseänikin jo kyllästyttää.  Portailla asuvat kukat tarvitsevat apua selvitäkseen hengissä. Kolminkertainen harso on pitänyt kylmät tuulet poissa kukkien kimpusta.   Pihan pienet kiviaitojen pätkät ja kukkapenkkien reunustat ovat vähitellen alkaneet sammaloitua. Luonnonkukat kehystävät kivikkoa molemmin puolin.  Kevätlinnunsilmä on hävinnyt penkeistä tätä yhtä pientä sisukasta taimea lukuunottamatta. Vanha kuusi ja tuomi kukkivat pellonreunassa hauskasti toistensa oksien lomassa. Salainen kielopaikkani muuttuu lähiviikkoina huumaavaksi läntiksi. Yksi pieni leinikki on jo aukaissut kukkasen, vaikka sen sukulaiset ovat vielä puoliunessa. Metsätähdetkin ovat alkaneet heräillä metsänpohjassa. Sen kukittua pihan valtaavat oravanmarjat. Pa

Missumussu osaa nauttia elämästä. Jos sitä ei huvita tehdä mitään, niin se ei yritä väkisin näyttää puuhakkaalta. Lintujen pesintäpuuhia oli kiva seurata, mutta välillä jouti aivan hyvin ottamaan pikku-unoset verhon takana.  Äipän koipien välissä oli hyvä köllöttää ja pestä nahkaa. Aurinko lämmitti ikkunan läpi sopivasti. Uni on vielä kesken.  Äipän tyyny on hyvä nukkumapaikka. Usein Missu valloittaa koko tyynyn.  Missupostauksia löytyy lisää tunnisteella don-sfinx.

Nokkonen kasvaa pihallani putipuhtaana ja runsaana.  Hyvää vihermehua tuli vastapoimituista nokkosista, kurkunpätkästä, luomuomenasta- ja tomaatista.  Vihreä tehojuoma oli raikas ja virkistävä. Yhtä raikasta mehua tuli nokkosesta, luomuporkkanasta- ja omenasta. Vaahto nousi vähitellen juoman pintaan. Lisää vihermehuja löytyy tunnisteella vihermehut .

Vaatemuistojen ajatteleminen on hauskaa puuhaa. 1990-luvulla kalareissulla tärkeintä oli pysyä lämpimänä, kuten asusta huomaa. Kolme lohta isän tekemillä perhoilla oli paras kalansaaliini ikinä. En tajua, miksi yhä vaan käytin liian suuria vaatteita.  Töihin pukeuduin hyvin. Mutta on olkatoppauksissa vieläkin leveyttä 1990-luvun puolivälin tienoilla. Tällä kertaa permis on ihan hyvä.  Joskus 1990-luvulla olin Norjassa Finnskogenissa juhlistamassa suomalaissyntyisen Martin Vestlien -nimisen runoilijan muistomerkin paljastusta. Ohjelmassa oli myös samaisen runoilijan muistojuhla ja juhlapäivällinen. Se oli kiva matka. Asuin perheessä, ja minua kiikutettiin neljä päivää paikasta toiseen. Lähdin matkaan parhaissa kamppeissani. Perperi kai oli paras takkini. Isoja jakkuja näköjään riitti. Kuva on otettu reissussa.  Osallistuin kansainvälisyyskoulutukseen, johon kuului matka Belgiaan ja Saksaan. Pääasiallisia tutustumiskohteitamme olivat kyseisten maiden kansa

Tämä sieppari taitaa olla suurin kaikista tekemistäni. Liinan värjäsin viime syksynä jälkivärjäyksessä. Missua kiinnostavat siepparin roikkuvat koristukset vähän liikaakin.  Täydensin joku aika sitten askarteluvarastoani, ja aidot muovitimantit on jo kaikki käytetty. Loput laitoin tähän isoon sieppariin. Ostin jemmaan myös muutaman siepparin kehyksen, niin voin tehdä lisää sieppareita heti kun inspis iskee.   Taustaväri muuttaa aika paljon siepparin ulkonäköä. Intiaanitarun mukaan sieppari tulee ripustaa ikkunaan, mistä aurinko aamuisin saa siepattua edellisen yön pahat unet viedäkseen ne mennessään. Timanttien ja sulkien lisäksi koristeina roikkuu vihreitä muovihelmiä ja pieniä peilimosaiikkeja. Nauhat ovat vaatteista irrotettuja. Kierrättää kun voi melkein mitä vaan. Myös vihreät helmet ovat kierrätyskamaa ja höyhenet ja muut tarvikkeet ovat vanhaa varastoa. Lisää sieppareita löytyy tunnisteilla roikut , unisiepparit ja valosiepparit . 

Kukkapenkkini ovat enemmän tai vähemmän surkeassa kunnossa, mutta metsänpohjan kukkaset ilahduttavat.  Sinivuokot,  valkovuokot,  ketunleivät ja    ja scillat kurkkivat kilpaa risujen seasta. Muutama scilla sentään suostuu kukkimaan myös penkissä. Vuokot sensijaan karkasivat penkistä pois paikkaan missä ne alunperinkin kasvoivat. Pihasta näkyvä maisema on ehtinyt viime viikkoina muuttua moneen kertaan.  Näkymä aamuneljältä. Aika kylmä oli kuvata yökkärissä, enkä tullut tarkistaneeksi kuvien laatua - kaikki ovat epätarkkoja. Hurmaavat värit kuitenkin toistuivat melkein oikeanlaisina.  Sateen jälkeen kaikki peittyi sumuun. Harmitti kun en viitsinyt kuvata aikaisin aamulla, jolloin tämä näkymä oli kokonaan sumuinen.  Pihan näkymiä, eläimiä, lintuja, kukkasia ja oleskelutiloja löytyy tunnisteella pihahommia.

Niin minä sanoin Tainalle, kun ehdotin käyntiä kukkamyymälässä. Halusin vain katsella pelakuita. Mutta näinhän siinä sitten kävi, että iski kukkakuume. Lobelioita ja jalokello keijunmekko, hortensia,    pelakuita ja     ja orvokkeja. Kun kannoimme kukkia autoon, sanoin minä niinkin, etten vielä edes ruukuta kukista kuin korkeintaan orvokit. Enkä ainakaan laita kukkia ulos, kun niitä joutuisi niin monesti vielä tuomaan sisälle tai peittämään harsoilla. Mitenhän käy sitten, kun menen ostamaan kukkia ja kesäkurpitsan ja tomaatin taimia.  Vaihtelevia pihajuttuja löytyy tunnisteella pihahommia.