Tekstit

Villasukissa satumaailma

Kuva
Tainan villasukkahimo taitaa vain pahentua. Tarkemmin ilmaistuna himo on kirjoneulevillasukkienneulomishimo. Monet perheenjäsenet ovat jo saanet lahjoiksi näitä ihania taideteoksia, ja nyt oli minun vuoroni.

Niin ihanat ovat nämä keltapohjaiset, seiskaveljeksistä neulotut satusukat oravavineen ja kukkasineen, että minua oikein huokaisuttaa.

Puhelimen kamera ei näköjään toista värejä samoin kuin tavallinen kamera.  Sukkien mallin Taina oli löytänyt netistä.

Seuraava vaihe lienee se, että Taina alkaa suunnitella neulemalleja itse. Lisää villasukkia löytyy hakusanalla villasukat.



Lahjalangoista väriä kintuille

Kuva
Lahjaksi saamistani punakirjavista seiskaveljeksistä tuli aika mehukkaat sukkaset. Lisäsin värikirjoa neulomalla välillä raitoja sitruunankeltaisella ja nurmikonvihreällä pirtalla.
Pirtalanka on himpun verran edullisempaa kuin seiskaveljes. Laadussa en ainakaan neulontavaiheessa huomaa mitään eroa. Kummallekin langalle kolmosen puikot passaavat hyvin.

Joustinneuletta neuloin alkuun, nilkkaan ja nilkasta kärkikavennukseen asti kahdella päällimmäisellä puikolla. Kantalapussa nurjalla puolen jätin joka toisen silmukan neulomatta ja oikella puolella neuloin oikeaa.
Valmiiden sukkien pussi alkoi jo pullottaa uhkaavasti, mutta nyt siitä lähti maailmalle kuudet sukat ja luultavasti ainakin kaksi paria lisää löytää näinä päivinä sopivat jalat. Niinpä voin  huoletta neuloa uusia sukkia.
Lisää villasukkia löytyy tunnisteella villasukat.

Maljakko - kynttilälyhty - namupurkki kurkkupurkista

Kuva
Näpertelin munankuorimosaiikilla lasiselle kurkkupurkille uuden pinnan. Tarkemmat ohjeet löytyvät oheiselta Ylä-Karjala -lehden sivulta, jossa juttuni julkaistiin 11.4.2019.

Mosaiikkipintainen purnukka näyttää kivalta myös lyhtynä. Kynttilän voi korvata led-valoilla.

Jokainen paperimassamuna on erilainen. 







Tertun vastaus haasteeseen" Sunshine Blogger Award"

Kuva
Tulipas iloinen mieli, kun -ei bloggaaja lukijani- Terttu otti Sunshine Blogger Award -haasteen vastaan. Tässä Tertun valoisat vastaukset. Kiitos Terttu ja myös blogien Lankapilvi, Differend and Unique, Merjee pitäjä, jotka otitte haasteen vastaan. Alunperin haasteen lähetti minulla Hattaroita-blogin Eeva.  
Tiedän että muutamat lukijani, ainakin Raija ja Anita, harkitsette osallistumista. Vastaaminen onnistuu oikein näppärästi sähköpostin kautta. Kopioin sieltä vastaukset ja kuvat ja liitän ne sellaisinaan blogiin. 
Ja nyt Tertun ääni kuuluville
Kysymys numero 1: Mikä on blogisi tarina ja kuinka se alkoi?
Minulla ei ole omaa blogia. Koko blogiajatus tuntui minusta kummalliselta kunnes pari vuotta sitten aloin seurata serkkuni Kristiinan blogia http://mantymaenelamaa.blogspot.com ja sehän koukutti. Joka päivä pitää käydä katsomassa, josko olisi niitä ihania kauriita näkynyt, uusia ideoita pulpahtanut Kristiinan loputtomasta ideapankista ja kun se vieläpä jaksaa toteuttaakin ideansa. Samal…

Hupsut henkarit

Kuva
Katselin usein makkarissa roikkuvia henkareitani tuunaussilmällä, mutta en saanut aikaiseksi tehdä niille mitään. Kaapissa olevilla henkareilla ei niinkään ole väliä, mutta näkyvillä olevat muoviset ripustimet eivät ole kummoinen ilo silmälle.

Tietämättä ajatuksistani, oli Leila tuunaillut omia ripustimiaan tilkuilla, koruilla, nauhoilla ja muulla kierrätystilpehöörillä. 

Sain siitä innostuksen, ja levittelin pöydälle krääsäkokoelman. Otin valikoimasta kuvankin, mutta en nyt sitä löydä. 

Kasassa oli rikkoutuneita rihkamakoruja, nauhanpätkiä, hepenistä jääneitä pikkurusetteja, kangasvöitä, pitsejä, tilkkuja ja lasimosaiikkia. Ja tietysti vehkeet kuumaliimailuun. 

Sitten rupesin leikkimään. Tippa kuumaliimaa siellä ja täällä piti kuorrutusaineet hyvin paikoillaan. Hyödynsin leningeistä jääneitä kangasvöitä, viltin ympärillä ollutta nauhaa ja lettinauhojen paloja. Koukut päällystin nauhoilla. Henkarien keskiosiin liimailin koruja, rusetteja ja mosaiikkia

Makkarin kaapin ovissa roikkuvat henka…

Turhan ärmyä cappuccinoa

Kuva
Olimme lähdössä kaverini kanssa retkelle pihalle. Päivä oli kylmä mutta sininen taivas houkutteli retkeilemään.  Laitoin cappuccino-jauhetta kuppeihin ja kupit tarjottimelle - ja rulautin veden cappuccinojauhepurkkiin. 
Tuli vähän liian äkäistä juotavaa seoksesta, jossa oli melkein täysi purkillinen jauhoa ja pari desiä vettä. 

Johanna pani kyllä moninverroin paremmaksi.  Hän oli lähdössä parkkipaikalta, painoi avainta autonoven aukaistakseen, kuuli naksahduksen ja aukaisi oven. 
Hän ei voinut ymmärtää, miten hänen siisti autonsa oli kauppareissun aikana muuttunut supersotkuiseksi. Penkit ja lattiat pursusivat hiekkaa ja roskia, ja muutenkin auto oli epäsiisti. 
Miten se saattoi olla mahdollista. No ei mitenkään. Auto oli ihan vieras. Väri oli sama ja merkkikin melkein sama. Mysteeriksi jäi, miten sen ovi aukesi Johannan avaimella. Oliko se kenties auki vai mitä tapahtui. 
Johanna auto löytyi sitten muutaman ruudun takaa. 
Kuinka yksitoikkoista elämä olisikaan ilman mokailua. 
Lisää pöljäilyä …

Sunshine Blogger Award

Kuva
Hattaroita-blogin Eeva, https://www.blogit.fi/hattaroita, lähetti minulle tämän kivan haasteen. Kiitos vielä Eevalle! Heti kävin miettimään vastauksia. 
Kuvat eivät mitenkään liity haasteeseen. Ne vaan valikoituivat haasteen mausteiksi Joensuun mummin ja ukin kuvajäämistöistä. 
Kysymys numero 1: Mikä on blogisi tarina ja kuinka se alkoi?
Aloitin blogin kohta kaksi vuotta sitten kun jäin ennen aikojaan eläkkeelle. Sitä ennen en ollut ollenkaan innostunut blogi-ajatuksesta, vaikka monet kirjoittamisinnostani tienneet sitä minulle olivat usein ehdottaneet. 

Sitten keksin muka itse, että blogin pitäminenhän voisi olla hauskaa puuhaa. Leila auttoi minua tekemään sivujen pohjat, ja jäin ihan heti koukkuun bloggaamiseen. Minulla on paljon murheita, mutta jo alunperin päätin pitää blogin huolivapaana alueena. 
Kysymys numero 2: Mitä intohimo sinulle tarkoittaa? 
Intohimoa voi tuntea melkein mitä vaan kohtaan, sekä elävää että elotonta. Kun intohimo valtaa mielen, se hallitsee ajatuksia ja usein te…