Joulukoristeita kymmenien vuosien takaa
Vielä vähän aikaa sitten ajattelin, etten tänä jouluna ottaisi joulukoristeita esille. Tai no, ehkä kuitenkin muutamia. Jouluvaloja ei tietenkään lasketa, koska nehän eivät oikeastaan ole edes koristeita. Ne vaan antavat suloista valoa hämäriin päiviin.
Kuusi onkin ollut pihalla jo itsenäisyyspäivästä asti kuin myös pieniä tunnelmallisia valoja siellä täällä sisällä. Postaus pikkukuusestani on tässä Lumiukko vartioi joulukuusta.
Koska valaistu kuusi näytti niin kivalta, väkersin vanhoista joulupalloista ja ledeistä valot myös ikkunaan: Vanhat joulupallot ikkunaan.
Eikä kynttilöitäkään muuten voi lukea joulukoristeisiin, koska ne ovat käytössä koko talven. Johannan antama lyhty kynttilöineen loistaa leivinuunin yläpuolella.
Niinhän siinä sitten kävi, että ei mennyt pitkään kun jo Missumussun kanssa olimme kaivelemassa koristelaatikon sisältöä. Suurin osa koristeista on lasten tekemiä, ja täytyyhän niiden päästä esille edes kerran vuodessa.
Siispä levittelin koristeita hyllyille, leivinuunin päälle, oviin - minkä minnekin. Osa on vielä laatikossa, mutta luultavasti nekin päätyvät jonnekin esille.
Johannan ala-asteella askartelema nauravainen puutonttu on avohyllyllä. Minitonttu on muistaakseni Nuotin ostos, jonka sain paketin liitteenä.
Hyllyllä ruokapurkkien keskellä nakottaa myös kohta 40 vuotta vanha marsipaaniporsas. Isä toi porsaan tuliaisiksi Tallinnasta, ja se oli aivan liian soma syötäväksi. Siksi se päätyi joulukoristeeksi.
Valkoinen enkeli on vasta muutaman vuoden vanha. Sen toivat vanhan enkelin kaveriksi Seela ja Eden. Vanha enkeli on puinen, ja se täyttää tänä joululuna 60 vuotta. Olen saanut sen ensimmäisenä joulunani äidiltä ja isältä. Sen alkuperäinen kruunu ja hiukset ovat kadonneet jo vuosia, vuosia sitten.
Leivinuunin päällä nakottaa myös vuoden vanha Nuotin ja don-sfinx Sauronin joulupaketissa lähettämä pullea kangastonttu.
Kaksi Jeesus-aiheista koulutaulua on muina vuodenaikoina yleensä vähän sivummalla, mutta nyt ne ovat paraatipaikoilla nekin.
Toisen tuvan ovista kuorrutin tonttusilla.
Tontut ovat olleet jouluisin teipattuina oviin siitä asti, kun lapset ovat niitä askarrelleet. Alareunan tontut ovat uudempaa tuotantoa. Bayowa on ne koulussa tehnyt.
Vuodesta toiseen lapset tekivät koulussa joulukoristeita samoilla muoteilla. Hauskimpia ovat koristeet, joita lapset tekivät ilman malleja kotona. Johanna tykkäsi pienenä lampaista ja teki niitä monet erilaiset pumpulista. Heidin piirtämällä alakulman enkelillä on varsin komeat ripset.
Tallessa on myös Leilan tekemä ilkikurinen ja aika ruma tonttu. Se on yhtä ilkikurinen kuin miltä näyttää - Vaikka se on ovessa pystyasennossa, se keikahti tähän kuvaan kumoon. Tallensin sen kolmesti, ja aina se vaan keikahti.
Heidin leikkaamat tonttu- ja enkelirivistöt sain vuosia sitten korvaamaan salaperäisesti kadonneita vanhoja tonttunauhoja.
Riemukkaiden tanssijoiden rivi yltää tiskipöydän yläpuolella olevan laatikon päästä päähän.
Pitää kysyä lapsilta, kenen käsialaa tämä muovinen ikkunakoriste on. Suurin osa sen väreistä on karissut, mutta aiheen koristeesta erottaa vielä.
Bayowan maalaamat posliinpallot roikkuvat jouluisin pianon kynttilänpidikkeessä. Neljännen pallon ripustussysteemi on irronnut, eikä sitä saa toistaiseksi roikkumaan.
Seelan ja Edenin tuliaisiksi tuomat kauriit roikkuvat kynttiläkruunussa kesät talvet.
Samoin tekevät Heidin tuoma emalikauris ja koristeellinen
Tänä vuonna sain uuden tontturivin Terttu-serkulta. Enkelirivin osti joskus äitimuori.
Rauhankyyhkyset toivottavat tulijat tervetulleiksi eteisen ovessa.
Bayowan ja Nuotin taitelemat tonttukuvat odottavat vielä ripustamista.
Mitähän minä oikein ajattelin. Etten muka laittaisi joulukoristeita näkyville. Kaikkea kanssa!
