Väripata porisee, osa kaksi
Helmalakanan värjäämisellä alkanut batiikki-projekti venähti koko iltapäivän mittaiseksi. Kun olin pistänyt lakanan pataan lillumaan, aloin kiivaasti etsiä kaapeista lisää värjättävää. Materiaaleista ei onneksi ole pulaa.
Projektin aluksi valkoinen helmalakana muuttui batiikkikuvioiseksi sänkypeitoksi näin:
Seuraavaksi upotin väriliemeen kolme vanhaa valkoista tyynyliinaa.
Taittelin jokaisen tyynyliinan eritavalla, ja sidoin mytyt tiukasti ohuella langalla. Sitten pistin likomärät kääröt samaan soppaan helmalakanan kanssa.
Tyynyt joutuivat poseeraamaan vanhat sohvatyynyt sisuksissaan, koska en ehtinyt ommella ja täyttää niille omia tyynyjä. Kunhan niiden sisukset ovat valmiit, ompelen tyynyt päädyistä umpeen käsin. Tyynyliinat ovat vanhoja, enkä raski kuluttaa niitä loppuun nukkumistyynyliinoina. Sohvatyynyinä ne kestävät pitempään, koska niitä ei tarvitse pestä yhtä usein kuin unityynyjen päällisiä.
Olkkarin sohvanpäällys on tällä kertaa Tainan kirpusta tuoma villaviltti. Viltti on väriläiskänä milloin minkäkin sängyn päällä, ja välillä se toimii torkkupeittona. Kesällä viltin alle oli mukava pujahtaa vintissä, kun sade ropisi kattoon.
Seuraavaksi väripataan joutui monta pitsiliinaa. Ilta alkoi jo hämärtyä, kun ripustin liinoja valumaan pihanarulle. Myös ne jäätyivät lakanan tavoin kiinni naruun, kun en tullut hakeneeksi niitä ajoissa sisälle.
Pyöreät liinat roikkuivat monta vuotta sokerilla tärpättyinä ikkunoissa, mutta nyt ainakin joku niistä pääsee uusiin tehtäviin. Aiheesta lisää myöhemmin.
Taloni entisen omistajan virkkaama valkoinen pitsiliina oli vähän kärsineen näköinen kahvitahroineen.
Tahrat peittyivät kokonaan värin alle.
Tainan kalastajanlangasta virkkaamasta pitsiliinasta tuli marjapuuronpunainen. Pistin sen pataan vähän myöhemmin kuin edellisen.
Otin välillä helmalakanan huuhdottavaksi, ja laitoin sen tilalle väiliemeen pyöreitä liinoja. Vasemmanpuoleinen liina oli likaisenharmaa. Se ei siis ollut likainen, vaan sen väri vain oli mitätön. Väri tarttui hyvin myös muihin kuin valkoisiin liinoihin.
Pienin liina unohtui liemeen koko yöksi. Jätin liemen jäähtymään hellalle, ja kaadoin veden pois vasta aamulla. Liina pulahti veden mukana lavuaariin. Toiseksi isoin liina oli alunperin tummanharmaa, ja isoin liina vitivalkoinen.
Kankaiden ja lankojen värjäämisistä löytyy lisää postauksia tunnisteella värjääminen.
Tässä muutama linkki
