Perusfarkuista pitsiset
Kaikki alkoi siitä, kun vihreisiin farkkuihini ilmaantunut pieni musta tahra ei irronnut pesussa. Reidessä ollut läntti alkoi vähitellen ärsyttää, koska muuten farkut olivat kivat.
Päätin piirtää kangsväreillä jotain tahran päälle, vaikka kissan. Jossain vaiheessa mieli muuttui, ja kissasuunnitelma muuttui pitsiseksi.
Olen aikaisemmin tehnyt pitsikuvioita kakkupaperien läpi jakkaraan ja lasipöytään, ja päätin tehdä kuvioita farkkuihin samalla systeemillä. Maali vain piti vaihtaa kangasmaaliksi.
Tässä kakkupaperisiin huonekaluprojekteihin linkit
Hyvistä kakkupaperikokemuksista innostuneena aloin töpötellä kangasväriä farkkuihin. Päätin tehdä pitsikuvioita lahkeen täyteen. Hah-hah mikä älynväläys! Kangasvärit eivät toimineet ollenkaan suunnitellusti. Suurin osa imeytyi kankaaseen ja loput näyttivät likatahroilta. Kun lisäsin väriä, se levisi miten sattuu, ja lopputulos oli kamala. Sen kruunasi pensselistä irronnut kimalle. Minulla oli nyt siis farkut, joita koristivat kimalteiset tahrat.
Otin avuksi oikeaa pitsiä, joka oli peräisin pitsihameesta. Varmaan kaksikymmentä vuotta sitten kävin Pariisin kuuluisalla kirpputorilla, mistä ostin kaksi muovikassillista vaatteita. Hame kuului settiin, jonka jakun halusin. Jakkua käytinkin aika paljon, mutta hame oli niin pimakka, että ahtauduin sen sisään vain kerran. Olin silloin nykyistä paljon hoikempi, mutta tiukka on tiukka hoikallekin. Jossain vaiheessa ratkaisin hameen takasauman, ja ripustin hameen silkkivuorineen päivineen verhoksi suihkuhuoneeseen. Se oli siihen tarkoitukseen turhan tumma, joten se siirtyi takasin hyllyyn odottamaan uutta käyttötarkoitusta.
Ensimmäinen hamepitsiviritelmä epäonnistui täysin. Leikkasin pitsistä ison palan, ja ompelin sen tiheällä siksakilla farkkujen reiteen. Se se vasta pöljältä näytti. Oli melkoinen homma, ennenkuin sain pienet tikit purettua. Kerkisin katsoa telkkarista Isä Brownin ja Jäljet päättyvät Berliiniin.
Seuraava viritelmä alkoi onnistua, mutta siihen hujahti taas monta tuntia. Leikkelin pitsistä erikokoisia palasia, ja ompelin niitä käsin lahkeeseen. Palaset eivät ottaneet loppuakseen, joten aamulla otin avuksi kangasliiman. Se systeemi toimi paremmin kuin odotin, mutta vasta pesun jälkeen näkee pysyvätkö pitsit paikoillaan.
Jatkoin pitsikuviota yli sivusauman, ja liimasin pitsiä myös toiseen takataskuun.
Kangasliima haisee tosi pahalle, mutta haju haihtuu kun liima kuivuu. Se kiinnittyy kunnolla vasta silittämisen jälkeen.
Viimeistelin tekeleen sivelemällä sinne tänne kimalleliimaa, jonka kesto kankaalla selvinnee pian.
Alkusuunnitelma, pienen tahran peittäminen farkkujen reidessä, laajeni jokseenkin isommaksi. Mutta ei se mitään, sillä olen tyytyväinen lopputulokseen. Ainakin pesuun asti.
Housujuttuja löytyy lisää tunnisteella housut.
Tässä pari linkkiä
