Lempeä aamu
Tarkoitukseni oli vain kipaista lehti postilaatikosta. Kuten usein käy, en taaskaan malttanut heti palata sisälle jatkamaan aamiaista. Linnut lauloivat joka puolella, oravat pinttelivät pitkin pihaa ja hento usva piilotti osan maisemasta.
Niinpä hain kameran napataksen muutaman kuvan aamutunnelmista.
Imettävä äitiorava halusi ihan selvästi poseerata. Saahan nähdä milloin se tuo poikasensa näytille.
Maisema kotini ympärillä on aina kaunis.
En oikein osaa päättää, milloin se on kauneimmillaan.
Sinitiainen pysähtyi katselemaan ympärilleen. Se taisi katsella sopivia pesätarvikkeita pönttöön kiikutettavaksi. Tiaiset ja kirjosiepot haluaisivat usein muuttaa juuri samaan asuntoon. Aika usein siepot ajavat tiaiset tiehensä. Pönttöjä taitaa nyt olla olla yhdeksän, joten tilaa kyllä olisi kaikille.
Viimeisetkin jäähyhmät ovat järvestä sulaneet.
Oravat ja räkättirastaat ovat jatkuvasti riidoissa. Linnuilla on ylivoima, kun ne parvina jahtaavat oravia. Meteli on tuolloin aikamoinen. Aika hyvin oravat yleensä onnistuvat pääsemään piiloon raivoisilta rastailta, mutta yhdeltä oravalta linnut ovat nokkineet toisesta korvasta tupsun kokonaan pois.
Oravien talvitakit ovat vaihtumassa kesäisiin, ja jotkut oravat ovat aivan laikukkaita.
Uteliaita ovat, nämä vikkelät oravakaverini.
Lehdet humpsahtivat puihin melkein salaa.
Sateen jälkeen metsäisen pihamaani tuoksu melkein huumaa, niin suloinen se on.
