Kevätkeijuja puussa, maassa, seinällä ...
Aina kun pistän nenäni ovesta ulos, alkaa päässäni soida
Tuoksuvat tuomien valkoiset kukkaset,
terttuinsa peitoss´on puu.
Lehdossa laulanta soi satakielien,
hiljaiseen yöhön luo loisteensa kuu.
Se johtuu yksinomaan ilmassa leijuvasta ihanasta, karamellimaisesta tuoksusta.
Laitoin kevään kunniaksi kehyksiin vanhan Kotilieden kansilehden, jossa Rudolf Koivun piirtämä keväkeiju tanssahtelee iloisesti.
Kehykset tuunasin vanhoista kehyksistä näin:
Purin silkkikukkakimpun kappaleiksi ja liimasin kuumaliimalla kehyksiin irtokukkasia ja lehtiä.
Kansilehti oli vähän kärsinyt,
mutta repaleisuus peittyy lasin alle.
Äitimuorin pihassa kielot leviävät hyvin.
Muutama päivä sitten ne olivat vasta näin matalia.
Valkovuokot ovat nyt kauneimmillaan.
Maljakossa lemmikit kestävät vuokkoja ja idänsinililjoja kauemmin.
Pihametsikköni ketunleivät kukkivat parhaillaan.
Oravanmarjat vasta suunnittelevat kukintaa.
Lähirannassa hehkuvat rentukat.
Kukkapenkkini saniaiset ovat vasta vauveleita.
Tosin ne kuvan ottamisen jälkeen ovat jo kasvaneet hurjasti. Kuva on kolmen päivän takaa. Pitänee napata uudet kuvat kunhan pihalle asti ennätän.
Tässä piti kukoistaa kaksikymmentä tähtitulppaania, mutta tarkalleen kaksi jaksoi nostaa päätään. Muut menivät lyttyyn, koska ne sattuivat olemaan oravien ja lintujen tanssilavalla. Kaksi kukkaa on ihan hyvä, paljon parempi kuin ei yhtään.
