Kirpusta kesän hellevaatteet

Hyvät kirppulöydöt piristävät päivää kummasti. Päätösteni vastaisesti en taaskaan jaksanut ruveta vaatteita kokeilemaan, mutta tällä kertaa onnistuin arvioimaan kokoni aika nappiin. 

Varalta ajattelin, että näin kivoista kankaista saa tehtyä jotain. Siis jos vaatteet kuitenkin on tehty minua pienoisemmalle.

 Oikeastaan menin Jaanan kirppuun kahville ja kääretortulle ...

 Pantteri-papukaijatopista maksoin euron. 
Koko on sopiva, mutta en ole varma, jääkö se topiksi vai tuleeko siitä jotain muuta. Ainakin aluksi se saa olla toppina. Avonaisen selän takia topin alle pitää laittaa joku vaate. 


Kymmenen sentin pitsitoppi on aika kikkana. Kyllä minä sen sisälle justjust sovin, mutta luultavasti hyödynnän pitsin johonkin muuhun. Tai sitten pidän sitä aluspaitana, joka saa osittain näkyä puseron alta. Kymmenen sentin edestä pitsiä ostoksessa varmasti on.


Keltaisessa kahden euron topissakaan ei ole pahemmin kasvunvaraa.


Mutta ehkä sen alle sopii toinen toppi. Selän pitsi ei ilman aluspuseroa jätä mitään arvailujen varaan. Jos olo alkaa olla topissa liian makkarankuorimainen, voi myös tämän topin hyödyntää muihin tuunauksiin. 


Löysin myös kaksi kirjaa, Ruth Rendelin 25 sentillä ja Kate Atkinsonin kahdella eurolla.


Espritin pusero on tainnut jäädä edelliseltä omistajalta käyttämättä tai ainakin vähälle käytölle. Hinta oli kaksi euroa. 


Puseron hihansuissa ja helmassa on kivat nappi- ja vetskariyksityiskohdat.


Toppi, josta maksoin 1,50 €, oli ihan kiva yläosana,


mutta tein siitä kuitenkin hamosen. 


Ratkaisin olkahihnat toisista päistä, ja solmin nauhat vyötärölle rusetiksi. 


Toppia voi käyttää hameena kumminpäin vaan. Toiselta puolelta kangas joustaa kuminauharypytyksen ansiosta.


Helmassa oleva nauhakuja nauhoineen sai jäädä paikoilleen. 


Ei hullumpi asu kolmella ja puolella eurolla.


Tämän blogin suosituimmat tekstit

Säärystimet virkkaamalla

Kuva
Leila tilasi pitkät virkatut säärystimet, jotka nyhersin paksusta langasta. Kellertävät langat, paitsi alareunan tummankeltaisen, värjäsin monta vuotta sitten alkukesällä sekalaisilla kasveilla, joita pihalla sattui innostuksen hetkellä vihertämään. En ole ihan varma, mitä pataan kaikkea pistin. Muistelen liotelleeni lankoja ainakin pajun- ja koivunlehtiliemessä ja jonkun kokeilun tein lepänlehdillä. Pureutusaineena käytin nokkosta. Mahdollisuuksien mukaan hyödynnän lankavärjäyksissä saaveihin kertynyttä sadevettä. Värjätyt langat olivat alunperin jotain epämääräisiä vaaleita keriä. SIninen lanka on toisella kierroksella eli purettua ja loput lankojen loppukeriä. Virkkasin nelosen koukulla 54 ketjusilmukkaa, ja vasta jossain nilkan seutuvilla kavensin virkkausta hyppäämällä kolme kertaa kahden silmukan yli.  Ensin virkkasin avointa perusvirkkausta neljä kerrosta, jonka jälkeen yhdistin reunat ja aloin virkata putkea. Siten sain saumattomat säärystimet.  Nelj...
Lue lisää

Jäähyväiset

Kuva
Hei kaikille lukijoille.  Tämä on viimeinen postaus Mäntymäeltä.  Täällä kirjoittaa Leila, ei enää Kristiinan sanelusta, vaan Kristiinan kunniaksi.  Blogin idearikas luoja, minun ja siskojeni Heidin ja Johannan maailman rakkain äiti, Bayowan, Nuotin, Seelan, Edenin, Leonin ja tulevan tyttövauvan rakastava, hupsutteleva ja huolehtiva mummi lähti tästä maailmasta eteenpäin.  Äidille tämä blogi oli iloisten asioiden paikka, murehtimisvapaa ja hyvää mieltä tuova ideanurkka. Äiti aloitti tämän blogin sen jälkeen kun hän sairastui ja halusi paikan missä sairautta ei ole, siksi ikävät asiat eivät kirjoituksissa näkynyt, ei ennen viimeisiä aikoja.   Lukijoiden kommentit toivat paljon iloa ja näin ollen kiitänkin teitä äitini puolesta. Uskoisin äidin niin haluavan.  Jätän blogin tänne paikoilleen. Lapsenlapset voivat sitten halutessaan käydä lueskelemassa mummin elosta Mäntymäellä, sekä ehkäpä satunnaiset uudetkin vierailijat löytävät tääl...
Lue lisää

Lankojen värjäys koukuttaa

Kuva
Minulla ei ollut aluksi mitään käsitystä, miten lankoja oikeaoppisesti pitäisi värjätä.  Sen verran katsoin ohjeita vanhasta niksikirjasta, että värin puretusaineena voisi  käyttää raparperiä, katajaa tai nokkosta.  Se oli hyvä tieto, koska en halunnut ostaa kokeiluun muuta kuin langat, ja  pihallani parhaiten menestyvä kasvi on nokkonen. M etsänpohjassa kitui  muutamia laihoja varsia kasvattava raparperi, ja katajien huonot oksat joutivat pataan. Jokunen tiili sai kelvata pihan tulisijaksi ja kattilan virkaa ajoi alumiiniastia, jonka  pohja oli vääntynyt talvella. Unohdin nimittäin tyhjentää saavin,  jonka pohjan vesi jäätyessään muotoili puolipallon muotoiseksi. Pyöreä pohja  ei haitannut mitään, sillä saavi keikkui hienosti tiilien välissä.  Täytin astian puolilleen sadevettä, tungin veteen reilusti nokkosia ja  vuoronperään erilaisia kasveja, mitä nyt satuin pihalta löytämään. Ainekset  saivat kiehua k...
Lue lisää