Tekstit

Aina ei voi onnistua, öljyvärikokeiluja

Kuva
Kaivoin kätköistäni esiin muutaman tuubin öljyvärejä. Ne ovat olleet minulla jo pitkään, mutta en ole tullut niitä kokeilleeksi. Väreissä on sellainen erikoisuus, että pensselit voi pestä vedellä. 

Otin käsittelyyn pienen pahvisen rasian. 

Maalasin kanteen lumista metsää. Sitten vähän korjailin metsää. Ja lunta. Ja taivasta. Monta kertaa. Kermamaiset värit sekoittuivat hyvin, ja niillä oli tosi kiva maalata.  Maalia tuli aikalailla paksulti mutta luulin, että se kuivaisi päivässä tai parissa. Siinä arviossa erehdyin. 

Pakkasmetsässä kimaltaa, joten halusin välkettä myös omaan metsääni. Avasin hilepurkin mutta päätin kuitenkin ennen hileen levittämistä korjailla metsää hieman. Sitten unohdin koko kimalteen ja hupsista vaan, huitaisin purkkia kyynärpäälläni. Kimalle on varsin näkyisää, kun se leijailee pöydältä lattialle. 

Rumpsautin hileitä märän maalin päälle. 

Ilmeisesti väriä tuli turhan reilusti. Maalaamisesta taitaa olla jo kaksi viikkoa, ja maali on vieläkin ihan märkää. Tietenkin Miss…

Kuristavan kaula-aukon retusointi

Kuva
Johanna toi syksyllä tuomisiksi kivan kirppupaidan, jonka helmassa on leveällä pitsillä koristetut halkiot. Muuten paita oli passeli, mutta sen kaula-aukko oli ahdas ja veti olkapäitä kurkkuun. 
Yksi ranneliike ja ahdistava osa oli saksittu pois. Ompelin uuden, muutaman sentin levyisen käännöksen käsin ja paita tuli heti käyttökuntoon. 

Paita on ohuehkoa trikoota ja laskeutuu nätisti. Pitsihalkio on kiva yksityiskohta. 

Tuunattuja yläosia löytyy lisää hakusanalla puserot.
Tässä pari linkkiä
Liian väljän paidan muokkaus Hame liian isosta paidasta

Missu auttaa piparihommissa

Kuva
Kun lapset olivat pieniä, tein piparitaikinan aina itse. Nykyisin Heidi, Johanna ja Leila tekevät piparit samalla ohjeella, mutta minä sorruin taas valmiiseen tuoretaikinaan.

Koska leivon tosi harvoin, ovat leipomispuuhat Missusta kovin kiinnostavia. Se ei millään tahdo pysyä poissa pöydältä.

Viime jouluna Missu pihisti yhden piparin ja rouskutti sen viimeistä murua myöten, mutta nyt se välittänyt edes maistaa pipareita. Nuotti taisi maistella sekä taikinaa että valmiitakin pipareita Missunkin puolesta. 
Viime jouluna pipareiden kanssa kävi näin Missu, piparihirviö 

Missu halusi vain nuuhkia. Aika monta kertaa nostin sen pois pöydältä, ja yhtä monta kertaa se palasi. 

Lopulta Missu yritti päästä päämääräänsä toista reittiä. 

Kissa leivontapöydällä ei taida olla hygieniasuositusten mukaista.

Lopulta laaduntarkkailijaa alkoi kyllästyttää, mutta se halusi silti mukaan kuvaan. 

Paitsi että pitihän leivinpaperitkin tutkia. Ne olivat joka tapauksessa menossa vaihtoon, joten ei hätää. 

Väriaineet seko…

Lumiukko vartioi joulukuusta

Kuva
Sain joulukuusen lahjaksi naapurin metsästä. Kaverini kävi kaatamassa sen Nuotin kanssa illanhämyssä. He pystyttivät sen samantien saniaispenkkiin portaiden viereen ja laittoivat valot paikoilleen.  
Voi olla, etten tänä vuonna halua joulupuuta ollenkaan sisälle. Tai no, mistäpäs sen vielä tietää. Saattaa nimittäin käydä niin, että joulukoristeet alkavat tunkea ulos laatikostaan, ja pitäähän niille sitten ripustuspaikka löytyä. 
Pikkukuusi saa joka tapauksessa olla pihalla. Kun jouluvalot alkavat kyllästyttää, puu siirretään lopputalveksi valoitta lintulaudan viereen. Lumisten oksien alla on pikkulintujen hyvä piileskellä isompia otuksia ja suojautua myös järveltä puhaltavalta tuulelta.

Jouluvalot ovat kivat ilman kuustakin. Rapumertalampussa ne valaisevat ympäri vuoden, ja nyt lisäsin siihen vielä pieniä sinisiä valoja. 

Lunta on vasta vähän, mutta kaverini teki suojasäällä valmiiksi isoja lumipalloja. Niistä hän kasasi Nuotin kanssa komean lumiukon. 

Pihapostauksia löytyy lisää tunnistee…

Tyynyjä värjäten ja virkaten

Kuva
Kun olin värjännyt kaksi liian lyhyttä lakanaa verhoiksi näin
Lakanat väripataan ja verhoiksi,
laitoin jälkivärjäykseen lillumaan vanhan valkoisen tyynyliinan.
Jauhemaisilla väreillä värjätessäni väriä on jälkivärjäyksissä riittänyt vaikka kuinka reilusti. Mutta samoin kuin edellisellä kerralla nestemäisellä värillä värjätessäni, jäi viimeisen kokeilun väri tosi haaleaksi. 
Tyynyliina näytti lähinnä siltä, kuin se olisi värjäytynyt pyykissä nuhruisen kellertäväksi. 
Onneksi suihkutettavia värejä oli vielä hieman jäljellä. Samalla kun viimeistelin niillä  verhot, lisäsin tyynyliinaan väriä. Sitten rypistin tyynyliinan haitarimaiseksi ja jätin mytyn yöksi pyykkitelineelle.



Rypistys muotoili värit satumetsäksi. Värit ovat edelleen paljon vaaleammat kuin verhoissa, mutta nyt tyynyliina on kuitenkin käyttökelpoinen.

Toinen puoli jäi vähän pliisuksi, mutta sen voi pitää tyynyn alapuolella.

Äidin tilaama isoäidinneliötyyny on jo monta vuotta vanha. Tyynyn toinen puoli on yhtä isoa ruutua. 

Toisella p…

Oravat puuhakkaina

Kuva
Hämärän aamun alkajaisiksi katselin kesäisiä kuvia oravakavereistani. Nytkin oravia vilistää tuossa ikkunan takana, mutta on liian hämärää napsia niistä kuvia. 

Jokainen purkki ja purnukka kannattaa tutkia.

Poronsarvet ovat oravien herkkuja. Sarvia pureskelevat myös muut eläimet. 

Pihan ruokapöydällä ei tällä kertaa ollut mitään naposteltavaa, mutta orava suostui silti poseeraamaan hetken. 

Tämä luottavainen lapsukainen harjoitteli pikakiipeämistä pitkin männynrunkoa. Kesken matkan se pysähtyi ihmettelemään ihmisemoa.

Oravat varmistavat, ettei jäljiltäni ole jäänyt pähkinöitä. Tarjoilen niille usein herkkupaloja, kun puuhailen pihalle.

Kuumana päivänä on kiva levähtää lehvistön suojassa.

Keväisin ja syksyisin oravat ovat monivärisiä. Ja aina yhtä omatoimisia. Taas kerran ne olivat omin luvin aukaisseet siementynnyrin. 


Lisää oravapostauksia löytyy hakusanalla oravat
Muille eläimille on omat hakusanansa
metsäkauriit puput linnut siilit pitkähäntäiset



Kapeasta hameesta kassi

Kuva
Mustaruusuinen kapea hame oli vuosien takainen pikaostos Kuhmon kamarimusiikin konserttien välissä. Tauolla oli juuri sopivasti aikaa kipaista läheiseen vaatekauppaan ja takaisin. Sen verran ehdin alerekissä roikkunutta hametta sovittaa, että totesin sen mahtuvan päälle ja näyttävän kivalta. 
Selitys halvalle hinnalle paljastui, kun seuraavana päivänä, ja lähdin sipsuttelemaan uudessa hameessa portaita ylös. Räts vaan ja kävelyhalkion pituus jatkui muutamalla sentillä. Loppupäivän kävelin sitten aika pienillä askelilla. 
Tein kävelyhalkioon tuplasauman, mutta koska hame oli yksinkertaisesti liian kapea kävelemiseen, halkio ripsahti taas rikki. Sillä kertaa tuhot olivat edellistä kertaa suuremmat. Koska huolellisesti ommeltu sauma ei antanut periksi, repesi kangas ompeleen vierestä. 
Tein vielä pari korjausyritystä jatkamalla halkiota korkeammaksi. Se alkoi antaa tarpeeksi liikkumatilaa vasta, kun se ulottui takapuoleen saakka. Ei ollut kovin kiva kävellä pikkupöksyt vilkkuen, joten hame …