Hurahdus vihermehuihin

Joskus vain pieni hetki auttaa tekemään päätöksiä. Minulle se hetki oli tällä kertaa parin päivän takainen juttukeikka Katariina ja Mika Okkosen vihermehu-iltaan. 

Olin jo valmiiksi kiinnostunut vihermehuista, mutta en koskaan saanut aikaiseksi perehtyä asiaan tarpeeksi. Katariina ja Mika tarjosivat heti tilaisuuden aluksi omenoista, inkivääristä ja limestä tehdyt paukut. Se oli hyvä veto. 

Kolilla asuva luontoliikuttaja Katariina kertoi hurahtaneensa vihermehuihin hetkessä, vaikka olikin mennyt kuuntelemaan aiheesta alustustusta hieman epäillen. Heti kotiin mentyään Katariina sai tartutettua vihermehukuumeen mieheensä, ja parin tunnin päästä heillä oli jo oma mehulinko. Kolilta linkokauppaan Joensuuhun ajaa noin tunnin, joten kaikki tapahtui aika nopeasti. 

Minä olin paljon hitaampi. Päätöksen ostamisesta tein oikeastaan jo tilaisuudessa, mutta kaupassa kävin vasta seuraavana iltapäivänä. 

Tämän aamun herkullinen vitamiini-hivenainepaukku sisältää 

 pienen punajuuren
omenan
inkivääriä
punakaalia
kaksi pientä porkkanaa

 Ei siis mitään turhaa

 Ja maku vie kielen mennessään.



Ensimmäinen omatekoinen mehu syntyi omenasta, kahdesta pienestä porkkanasta, pienestä punajuuresta ja murusesta inkivääristä.


Samalla kun kävin linko-ostoksilla, hain kaupasta kassillisen kokeiltavia aineksia; parsakaalia, omenoita, inkivääriä, salaattia, punakaalia, punajuuria, palsternakkaa, porkkanoita. Olikin sopiva hetki käydä kaupassa, koska jääkaappi ammotti muutenkin tyhjyttään. Mehuaineksia oli valmiina vain kesäkurpitsaa, paprikaa ja satsumoita.

Seuraavana päivänä hain lisää inkivääriä ja sen lisäksi tankoparsaa, keräkaalia, persiljaa ja kukkakaalia. Mikään ei varsinaisesti ollut ylimääräistä, koska muutenkin elän lähinnä kasviksilla. Voin siis samoista aineksista kokata myös lämpimät ruuat. 

Kaverini sai ensimmäisenä maistaa herkkujuomaa, jonka ainekset olivat

pieni punajuuri
vähän inkivääriä
kesäkurpitsaa
omena
porkkana
punakaalia


Vihreä mehu sisältää

kolme tankoparsaa
persiljaa
parsakaalia
omenan
inkivääriä
kesäkurpitsaa
satsuman


Lisää vihermehujuttuja tulossa varmaan aika pian. 

Niissä jutuissa kirjoitan myös mehujen tekemisestä, tarpeellisista toimenpiteistä, vekottimen käytöstä ja puhdistuksesta ja muista aiheeseen liittyivistä jutuista. 

 Vihermehujuttuja löytyy lisää hakusanalla vihermehut.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Säärystimet virkkaamalla

Kuva
Leila tilasi pitkät virkatut säärystimet, jotka nyhersin paksusta langasta. Kellertävät langat, paitsi alareunan tummankeltaisen, värjäsin monta vuotta sitten alkukesällä sekalaisilla kasveilla, joita pihalla sattui innostuksen hetkellä vihertämään. En ole ihan varma, mitä pataan kaikkea pistin. Muistelen liotelleeni lankoja ainakin pajun- ja koivunlehtiliemessä ja jonkun kokeilun tein lepänlehdillä. Pureutusaineena käytin nokkosta. Mahdollisuuksien mukaan hyödynnän lankavärjäyksissä saaveihin kertynyttä sadevettä. Värjätyt langat olivat alunperin jotain epämääräisiä vaaleita keriä. SIninen lanka on toisella kierroksella eli purettua ja loput lankojen loppukeriä. Virkkasin nelosen koukulla 54 ketjusilmukkaa, ja vasta jossain nilkan seutuvilla kavensin virkkausta hyppäämällä kolme kertaa kahden silmukan yli.  Ensin virkkasin avointa perusvirkkausta neljä kerrosta, jonka jälkeen yhdistin reunat ja aloin virkata putkea. Siten sain saumattomat säärystimet.  Nelj...
Lue lisää

Jäähyväiset

Kuva
Hei kaikille lukijoille.  Tämä on viimeinen postaus Mäntymäeltä.  Täällä kirjoittaa Leila, ei enää Kristiinan sanelusta, vaan Kristiinan kunniaksi.  Blogin idearikas luoja, minun ja siskojeni Heidin ja Johannan maailman rakkain äiti, Bayowan, Nuotin, Seelan, Edenin, Leonin ja tulevan tyttövauvan rakastava, hupsutteleva ja huolehtiva mummi lähti tästä maailmasta eteenpäin.  Äidille tämä blogi oli iloisten asioiden paikka, murehtimisvapaa ja hyvää mieltä tuova ideanurkka. Äiti aloitti tämän blogin sen jälkeen kun hän sairastui ja halusi paikan missä sairautta ei ole, siksi ikävät asiat eivät kirjoituksissa näkynyt, ei ennen viimeisiä aikoja.   Lukijoiden kommentit toivat paljon iloa ja näin ollen kiitänkin teitä äitini puolesta. Uskoisin äidin niin haluavan.  Jätän blogin tänne paikoilleen. Lapsenlapset voivat sitten halutessaan käydä lueskelemassa mummin elosta Mäntymäellä, sekä ehkäpä satunnaiset uudetkin vierailijat löytävät tääl...
Lue lisää

Lankojen värjäys koukuttaa

Kuva
Minulla ei ollut aluksi mitään käsitystä, miten lankoja oikeaoppisesti pitäisi värjätä.  Sen verran katsoin ohjeita vanhasta niksikirjasta, että värin puretusaineena voisi  käyttää raparperiä, katajaa tai nokkosta.  Se oli hyvä tieto, koska en halunnut ostaa kokeiluun muuta kuin langat, ja  pihallani parhaiten menestyvä kasvi on nokkonen. M etsänpohjassa kitui  muutamia laihoja varsia kasvattava raparperi, ja katajien huonot oksat joutivat pataan. Jokunen tiili sai kelvata pihan tulisijaksi ja kattilan virkaa ajoi alumiiniastia, jonka  pohja oli vääntynyt talvella. Unohdin nimittäin tyhjentää saavin,  jonka pohjan vesi jäätyessään muotoili puolipallon muotoiseksi. Pyöreä pohja  ei haitannut mitään, sillä saavi keikkui hienosti tiilien välissä.  Täytin astian puolilleen sadevettä, tungin veteen reilusti nokkosia ja  vuoronperään erilaisia kasveja, mitä nyt satuin pihalta löytämään. Ainekset  saivat kiehua k...
Lue lisää