Kolikoilla pöytään kiva pinta, osa kaksi

Kolikkopöydän tuunaamisesta ensimmäinen postaus on luettavissa tästä 
Kolikoilla pöytään kiva pinta, osa yksi.


Kun kolikot olivat liimautuneet levyyn kunnolla, piti pinta saumata. Sävytin saumauslaastin vesiliukoisella karmiininpunaisella värillä. Värin voimakkuutta voi säätää helposti. Mitä useamman tipan väriä lorauttaa laastiin, sen voimakkaampi  väristä tulee. Koska halusin marjapuuronpunaisen laastin, kului väriä vain muutama pisara.


Laastin piti antaa asettua muutama minuutti. Sopivan ajan kuluttua läiskin laastia kolikoiden väleihin ja päälle. 


Kun pinta oli hieman kuivettunut, pyyhin kevyellä kädellä enimmät mönjät pois kolikoiden päältä. Laastipurkissa taitaa olla ihan tarkat ohjeet, miten paljon laastia ja vettä pitää olla, ja miten kauan laastin pitää ennen levittämistä seisoa. Päällystäessäni mosaiikeilla ensimmäisiä kertoja, noudatin ohjeita nöyrästi. Nykyisin teen näppituntumalla, joten en osaa sanoa montako desiä tai minuuttia mihinkin hommaan meni.


Seuraavana päivänä pyyhin kolikoita hieman lisää. 


Väriä levisi vähän myös pöytälevyn reunaan, mutta se ei haitannut. 


Olisin joka tapauksessa värjännyt myös puuosat. Siihen tarkoitukseen sävytin vesiliukoista lakkaa samalla karmiininpunaisella värillä. Lakasta tein muutaman asteen tummempaa kuin laastista.


Lakkasin käsittelemättömän pöytälevyn myös nurjalta puolelta. Jos kyllästyn kolikoihin, voin kääntää puupuolen päällepäin ja muutenkin. Onpahan pöytä nyt soma vaikka mistä päin sitä katsoo.


Kaverini tehtäväksi jäi kiinnittää levy jalkoihin. 


Jaloissa oli vain kolme valkoista muovitulppaa jäljellä ja niistäkin kaksi rikki. Irrotin loputkin puukon avulla, ja laitoin tilalle mustat tulpat. Uudet pitää vielä liimata paikoilleen, koska ne ovat liian väljät. Mietin vielä vähän, käsittelenkö jalat jotenkin vai en. Jos päädyn tekemään niille jotain, ei tulppia kannata vielä liimata paikoilleen. Luulen kyllä, että annan jalkojen olla näin. Vähän hempeä pöytälevy ja rähjäiset jalat ovat jotenkin kiva yhdistelmä. 
Mosaiikkijuttuja löytyy lisää tunnisteella mosaiikit. 
Tässä muutama suora linkki mosaiikkituunauksiini



Tämän blogin suosituimmat tekstit

Säärystimet virkkaamalla

Kuva
Leila tilasi pitkät virkatut säärystimet, jotka nyhersin paksusta langasta. Kellertävät langat, paitsi alareunan tummankeltaisen, värjäsin monta vuotta sitten alkukesällä sekalaisilla kasveilla, joita pihalla sattui innostuksen hetkellä vihertämään. En ole ihan varma, mitä pataan kaikkea pistin. Muistelen liotelleeni lankoja ainakin pajun- ja koivunlehtiliemessä ja jonkun kokeilun tein lepänlehdillä. Pureutusaineena käytin nokkosta. Mahdollisuuksien mukaan hyödynnän lankavärjäyksissä saaveihin kertynyttä sadevettä. Värjätyt langat olivat alunperin jotain epämääräisiä vaaleita keriä. SIninen lanka on toisella kierroksella eli purettua ja loput lankojen loppukeriä. Virkkasin nelosen koukulla 54 ketjusilmukkaa, ja vasta jossain nilkan seutuvilla kavensin virkkausta hyppäämällä kolme kertaa kahden silmukan yli.  Ensin virkkasin avointa perusvirkkausta neljä kerrosta, jonka jälkeen yhdistin reunat ja aloin virkata putkea. Siten sain saumattomat säärystimet.  Nelj...
Lue lisää

Jäähyväiset

Kuva
Hei kaikille lukijoille.  Tämä on viimeinen postaus Mäntymäeltä.  Täällä kirjoittaa Leila, ei enää Kristiinan sanelusta, vaan Kristiinan kunniaksi.  Blogin idearikas luoja, minun ja siskojeni Heidin ja Johannan maailman rakkain äiti, Bayowan, Nuotin, Seelan, Edenin, Leonin ja tulevan tyttövauvan rakastava, hupsutteleva ja huolehtiva mummi lähti tästä maailmasta eteenpäin.  Äidille tämä blogi oli iloisten asioiden paikka, murehtimisvapaa ja hyvää mieltä tuova ideanurkka. Äiti aloitti tämän blogin sen jälkeen kun hän sairastui ja halusi paikan missä sairautta ei ole, siksi ikävät asiat eivät kirjoituksissa näkynyt, ei ennen viimeisiä aikoja.   Lukijoiden kommentit toivat paljon iloa ja näin ollen kiitänkin teitä äitini puolesta. Uskoisin äidin niin haluavan.  Jätän blogin tänne paikoilleen. Lapsenlapset voivat sitten halutessaan käydä lueskelemassa mummin elosta Mäntymäellä, sekä ehkäpä satunnaiset uudetkin vierailijat löytävät tääl...
Lue lisää

Lankojen värjäys koukuttaa

Kuva
Minulla ei ollut aluksi mitään käsitystä, miten lankoja oikeaoppisesti pitäisi värjätä.  Sen verran katsoin ohjeita vanhasta niksikirjasta, että värin puretusaineena voisi  käyttää raparperiä, katajaa tai nokkosta.  Se oli hyvä tieto, koska en halunnut ostaa kokeiluun muuta kuin langat, ja  pihallani parhaiten menestyvä kasvi on nokkonen. M etsänpohjassa kitui  muutamia laihoja varsia kasvattava raparperi, ja katajien huonot oksat joutivat pataan. Jokunen tiili sai kelvata pihan tulisijaksi ja kattilan virkaa ajoi alumiiniastia, jonka  pohja oli vääntynyt talvella. Unohdin nimittäin tyhjentää saavin,  jonka pohjan vesi jäätyessään muotoili puolipallon muotoiseksi. Pyöreä pohja  ei haitannut mitään, sillä saavi keikkui hienosti tiilien välissä.  Täytin astian puolilleen sadevettä, tungin veteen reilusti nokkosia ja  vuoronperään erilaisia kasveja, mitä nyt satuin pihalta löytämään. Ainekset  saivat kiehua k...
Lue lisää