Sieniherkkuja

Yksi syksyn isoista iloista ovat sieniruuat. Jo kolme kertaa olen popsinut vastakerätyistä sienistä tehtyjä herkkuja. 

Ensin löysin vain yhden herkkutatin ja toisella kerralla peräti kolme. Kun kävimme kaverini ja viikonloppuvisiitillä olleen Anitan kanssa metsässä, oli yhteinen saaliimme jo kohtuullinen. Herkkutateista riitti isoon risottosatsiin, ja pakkaseen pistiin kaksi pussillista, joista saa vaikka pari kattilallista sienikeittoa. 

Melkein kaikki sienet ovat tähän mennessä olleet melkein täydellisiä yksilöitä. Ne eivät siis ole olleet matojen valtakuntia kuten joinakin syksyinä. 

Tattien lisäksi sain Tiinalta ja Pekalta pussillisen porkkanasieniä. Sanon männynleppärouskuja ja kuusenleppärouskuja porkkanasieniksi, koska se nimi kuvaa sieniä paremmin kuin niiden oikeat nimet. 

Ihan ensimmäisen tatin annoin oraville, mutta kolme tattia ja porkkanasienet paistoin sipulin kanssa voissa. Paistokset popsin juustolla kuorrutetun näkkärin kanssa. Suosittelen kokeilemaan! 

Risoton teimme Anitan toiveiden mukaan yhteistuumin. 

Tatit paistettiin pieniä palasina omassa liemessään, ja annettiin niiden muhia pannulla. Sekaan piti lisätä vähän vettä, etteivät tatit kuivettuneet. 

Kun sienet olivat tarpeeksi pehmeitä, niiden sekaan laitettiin muutama nokare voita. 

Sitten sienet kaadettiin valmiiksi keitetyn riisin sekaan hautumaan kannen alle. 

Riisivedessä oli jo kasvisliemikuutio, joten mausteeksi riitti puolikkaan sitruunan mehu.

Harmitti kun ihailemassani vanhassa metsässä oli tehty isot hakkuut.

Aikaisempina syksyinä se näytti tältä.

Metsässä oli ennen ihan omanlainen tuoksu ja valo.

Nyt joka puolella on kaadettuja puita. On omistajan oikeus tehdä metsälleen mitä haluaa, joten se siitä. 

Retkikuvia löytyy lisää tunnisteella retket.