Viljelyksiä ja vihermehuja
Ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa syötävänkokoinen pihan kesäkurpitsa joutui vihermehuksi. Kun kurpitsan sekaan laittoi omenaa, porkkanaa ja pari pientä murusta lehtiselleriä, oli makuelämys valmis.
Lehtiselleri oli minulle uusi kokeilu. Olen välttänyt sitä tähän asti, koska olen melkeinpä inhonnut sen makua. Tytöt laittoivat sitä pieniä murusina salaattiin, ja jouduin myöntämään sen maustavan salaattia kivasti. Myös vihermehuun se siis antaa mojovan säväyksen paitsi silloin kun innostuin laittamaan sitä liikaa. Silloin muistin, miksi en siitä ennen ole laisinkaan tykännyt.
Tiinan ja Pekan pellossa kesäkurpitsat kasvavat mallikkaasti, ja olen saanut heiltä monta täydellistä luomukesäriä. Välillä terästän kesäkurpitsamehua sitruunalla. Tänä aamuna hörppäsin mehua, jossa oli pelkkää kesäriä ja neljännes sitruunaa. Maku oli varsin raikas, enkä kaivannut siihen yhtään makeutusta. Myös kesäkurpitsasta, porkkanasta ja sitruunasta tulee täräkkää vihermehua.
Tiinan ja Pekan pellossa kesäkurpitsat kasvavat mallikkaasti, ja olen saanut heiltä monta täydellistä luomukesäriä. Välillä terästän kesäkurpitsamehua sitruunalla. Tänä aamuna hörppäsin mehua, jossa oli pelkkää kesäriä ja neljännes sitruunaa. Maku oli varsin raikas, enkä kaivannut siihen yhtään makeutusta. Myös kesäkurpitsasta, porkkanasta ja sitruunasta tulee täräkkää vihermehua.
Näytin lehtikaaleille Terttu-serkun jättiläislehtikaalin kuvia. Tämä kuva on monta viikkoa sitten otettu. Nyt Tertun kaalit ovat suurensuuria, mutta tallensin sen kuvan jonnekin väärään paikkaan. En siis sitä löydä sen enempää kuin Tertun superkesäkurpitsoidenkaan kuvia.
Sateessa ryppääntyneille pelakuilleni näytin mallia Tainan sisällä kukkivista sukulaisista. Se tehosi, ja pelakuut ovat taas täynnä nuppuja.
Taina vähän liioitteli puutarhan loppualessa. Tässä Tainan pelakuut vasta odottavat lopullisia paikkojaan.
Lapset keräsivät pihalta lettukekkerien jälkiruuaksi vadelmia. Vadelmia on nyt tosi vähän. Vain muutamia kuivuutta uhmanneita villikoita kasvaa pihalla.
Perhosia on tänä kesänä lennellyt pihalla tavallista enemmän. Omistani en ole nappaillut kuvia, joten laitan jutun koristeeksi pari Tainan pihan perhosta. Eilen näin kirjaston parkkipaikan asfaltilla kaksi ihanaa nokkoperhosta. Ne oikein poseerasivat, mutta tietenkään kamera ei ollut veskassa.
Porottavan auringon jälkeen muutama soma pilvi ilahdutti.
