Rikkoutuneista astioista kaapille pinta


Ensin oli muodoltaan kaunis mutta väriltään ruma seinäkaappi. 
Hinkkasin siitä hikipäässä vanhat maalit pois ja hioin loput riekaleet pois näkyvistä. Olisinpa silloin tiennyt kuumailmapuhaltimesta! 

Sitten maalasin kaapin sisältä ja päältä siniseksi. Maali ei ollut vesiliukoista, ja pitempään kuin pensseliä, putsasin nahkaani. 
Ensin ei yleensä tule sotkua, mutta kun alan väsähtää, on maalitipluja joka puolella. Sama peli on muissakin näpertelyissä - alku siisti, lopussa kaaos.

Sellaisena kaappi oli monta vuotta, sinisenä, enimmäkseen jossain nurkassa lattialla, koska sille ei löytynyt seinältä sopivaa paikkaa. Kaappi ei päässyt kunnolla arvoonsa, kunnes kaverini teki sille jalat. Sehän muuttui ihan näköiseksi, eikä se enää ollutkaan seinäkaappi lattialla vaan lattiakaappi.

Olin kaappiin tyytyväinen aika pitkään. Mutta sitten tuli mosaiikki-innostus. Viime kesänä kaappi sai uuden pinnan rikkomistani astioista. Heikkouttaan hajoavat jos vähän vaan lattialle tippuvat. 


Puuhaan tarvittiin hyvää liimaa, jolla ennen massan laittamista sain muruset pysymään paikoillaan. Asettelin osan sirpaleista suurinpiirtein kukkasten muotoon, ja lopuksi täytin kukkasten välit. Ovet sai helposti irti saranoista, joten nekin sai laitettua homman ajaksi vaakatasoon. 


Seuraavana päivänä saumasin tason ja ovet jauhemaisella saumauslaastilla, jonka värjäsin vesiliukoisella värillä siniseksi. Sekoitan värin siinä vaiheessa, kun laasti on melkein valmista. Jouduin tekemään uutta seosta varmaan viisi kertaa, kun aina arvioin menenkin vähäisemmäksi. 


Sitten vaan putsasin pintoja vähän kerrassaan. Aluksi kaappi näytti ihan kamalalta. Mosaiikkityöt näyttävät aina epäonnistuineilta siinä vaiheessa kun ylimääräistä laastia alkaa pyyhkiä. Laastia on kai valmiinakin seoksena, mutta jauhemainen on kätevää ja edullisempaakin. 

Seuraavana päivänä kun laasti oli suurinpiirtein kuivaa, pyyhin loput sotkut ja pääsin ihailemaan lopputulosta. 


Lisää mosaiikkihommia:

vaikkapa tässä
 Rottinkinen lehtiteline

ja tässä 
Sirpaleet talteen

 ja tässä
Persoonallisia pikkutauluja

kuin myös tässä
Peilien koristelua

ja hakusanalla mosaiikit. 

Kaappeja ja hyllyjä löytyy lisää tunnisteella kaapit ja hyllyt.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Säärystimet virkkaamalla

Kuva
Leila tilasi pitkät virkatut säärystimet, jotka nyhersin paksusta langasta. Kellertävät langat, paitsi alareunan tummankeltaisen, värjäsin monta vuotta sitten alkukesällä sekalaisilla kasveilla, joita pihalla sattui innostuksen hetkellä vihertämään. En ole ihan varma, mitä pataan kaikkea pistin. Muistelen liotelleeni lankoja ainakin pajun- ja koivunlehtiliemessä ja jonkun kokeilun tein lepänlehdillä. Pureutusaineena käytin nokkosta. Mahdollisuuksien mukaan hyödynnän lankavärjäyksissä saaveihin kertynyttä sadevettä. Värjätyt langat olivat alunperin jotain epämääräisiä vaaleita keriä. SIninen lanka on toisella kierroksella eli purettua ja loput lankojen loppukeriä. Virkkasin nelosen koukulla 54 ketjusilmukkaa, ja vasta jossain nilkan seutuvilla kavensin virkkausta hyppäämällä kolme kertaa kahden silmukan yli.  Ensin virkkasin avointa perusvirkkausta neljä kerrosta, jonka jälkeen yhdistin reunat ja aloin virkata putkea. Siten sain saumattomat säärystimet.  Nelj...
Lue lisää

Jäähyväiset

Kuva
Hei kaikille lukijoille.  Tämä on viimeinen postaus Mäntymäeltä.  Täällä kirjoittaa Leila, ei enää Kristiinan sanelusta, vaan Kristiinan kunniaksi.  Blogin idearikas luoja, minun ja siskojeni Heidin ja Johannan maailman rakkain äiti, Bayowan, Nuotin, Seelan, Edenin, Leonin ja tulevan tyttövauvan rakastava, hupsutteleva ja huolehtiva mummi lähti tästä maailmasta eteenpäin.  Äidille tämä blogi oli iloisten asioiden paikka, murehtimisvapaa ja hyvää mieltä tuova ideanurkka. Äiti aloitti tämän blogin sen jälkeen kun hän sairastui ja halusi paikan missä sairautta ei ole, siksi ikävät asiat eivät kirjoituksissa näkynyt, ei ennen viimeisiä aikoja.   Lukijoiden kommentit toivat paljon iloa ja näin ollen kiitänkin teitä äitini puolesta. Uskoisin äidin niin haluavan.  Jätän blogin tänne paikoilleen. Lapsenlapset voivat sitten halutessaan käydä lueskelemassa mummin elosta Mäntymäellä, sekä ehkäpä satunnaiset uudetkin vierailijat löytävät tääl...
Lue lisää

Lankojen värjäys koukuttaa

Kuva
Minulla ei ollut aluksi mitään käsitystä, miten lankoja oikeaoppisesti pitäisi värjätä.  Sen verran katsoin ohjeita vanhasta niksikirjasta, että värin puretusaineena voisi  käyttää raparperiä, katajaa tai nokkosta.  Se oli hyvä tieto, koska en halunnut ostaa kokeiluun muuta kuin langat, ja  pihallani parhaiten menestyvä kasvi on nokkonen. M etsänpohjassa kitui  muutamia laihoja varsia kasvattava raparperi, ja katajien huonot oksat joutivat pataan. Jokunen tiili sai kelvata pihan tulisijaksi ja kattilan virkaa ajoi alumiiniastia, jonka  pohja oli vääntynyt talvella. Unohdin nimittäin tyhjentää saavin,  jonka pohjan vesi jäätyessään muotoili puolipallon muotoiseksi. Pyöreä pohja  ei haitannut mitään, sillä saavi keikkui hienosti tiilien välissä.  Täytin astian puolilleen sadevettä, tungin veteen reilusti nokkosia ja  vuoronperään erilaisia kasveja, mitä nyt satuin pihalta löytämään. Ainekset  saivat kiehua k...
Lue lisää