Kun kirppu puree sinua, niin muista silloin minua
Lapsuudessani kiiltokuvien kerääminen muistovihkoihin oli suosittua. Minulla on vieläkin tallella kaksi vihkoa, jotka olen saanut 1960-luvulla. Vanhempi vihko on huolellisesti päällystetty ruusukuvioisella hyllypaperilla. Silloin hyllypaperilla päällystettiin myös koulukirjat. Päivämäärien mukaan olen kerännyt ensimmäiset muistot 7-vuotiaana ja viimeiset 11-vuotiaana, ahkerimmin noiden vuosien keskivaiheilla.
Värssyvihkoja kierrätettiin koulussa ja kotona, ja joskus vihkoon pyydettiin runoja myös kyläpaikoissa. Usein tekstit olivat uskonnollisia, myös kavereiden kirjoittamat. Kiiltokuvien lisäksi olen näköjään liimannut vihkoihin myös joulukalentereista ja postikorteista leikkaamiani kuvia. Kierrättäminen on siis minulla verissä.
Muistovihkon omistajalle oli tapana toivottaa onnea, iloa, ystäviä ja isoa perhettä. Aika harvat kirjoittivat itse keksittyjä loruja.
Nämä ehkä kuulostavat joistakin lukijoista tutuilta:
Onnea sulle toivotan ja viittä pientä poikaa,
tyttö olkoon ensimmäinen,
joka niitä hoitaa.
-
Ystävyys on kallis lahja,
se ei sammu milloinkaan.
Toivon että mekin saamme
pitää sen myös ainiaan.
-
Niin monta pientä lintua
kun pääsi päällä lentää,
niin monta sul on ystävää,
mut muista mua sentään.
-
Kristiina on se nätti tyttö,
taivaskin sen todistaa.
Onnellinen on se poika,
joka Kristiinan omistaa.
Kirjoitti eräs
joka aamulla heräs.
Nimensä on lankakerän peräs.
-
Kolme sanaa sinulle,'
ole ystävä minulle.
-
Kristiina pieni tallusteli Kallavedellä,
ranskanpulla kädessä, kilo voita päällä.
Kolme poikaa istui pinon päällä.
Yksi heistä huusi:
Oispa Kristiina täällä.
-
Onnea, onnea, onnea vaan,
punainen tupa ja perunamaa.
-
-
Ystävyys on kallis lahja,
se ei sammu milloinkaan.
Toivon että mekin saamme
pitää sen myös ainiaan.
-
Niin monta pientä lintua
kun pääsi päällä lentää,
niin monta sul on ystävää,
mut muista mua sentään.
-
Kristiina on se nätti tyttö,
taivaskin sen todistaa.
Onnellinen on se poika,
joka Kristiinan omistaa.
Kirjoitti eräs
joka aamulla heräs.
Nimensä on lankakerän peräs.
-
Kolme sanaa sinulle,'
ole ystävä minulle.
-
Kristiina pieni tallusteli Kallavedellä,
ranskanpulla kädessä, kilo voita päällä.
Kolme poikaa istui pinon päällä.
Yksi heistä huusi:
Oispa Kristiina täällä.
-
Onnea, onnea, onnea vaan,
punainen tupa ja perunamaa.
-
Saimme siskoni kanssa kiiltokuvia tuliaisiksi, kun äiti ja isä kävivät jossain matkoilla. Leikkasimme kuvat irti arkeistaan, ja valitsimme kuvia vuoronperään. Olen viime vuosina nähnyt kaupoissa samoja arkkeja, ja muistan vieläkin mitkä kuvat sisareni valitsi ja mitkä minä. Muutaman arkin olen ostanut ihan nostalgian vuoksi.
Olen käyttänyt kiiltokuvia joihinkin tuunauksiin, mutta niistä myöhemmin.
Kirjoitti eräs joka aamulla heräs
ja sänkynsä alta vaatteita keräs.
Olen käyttänyt kiiltokuvia joihinkin tuunauksiin, mutta niistä myöhemmin.
Kirjoitti eräs joka aamulla heräs
ja sänkynsä alta vaatteita keräs.