Kelkasta kenkäteline
Aitan kätköistä löytyi sievä pieni kelkka. Kuluneesta ulkonäöstä päätellen se on joskus ollut kovassa käytössä. Omistajan nimikirjaimet, A.J., on huolellisesti raaputettu kelkan pohjapuolelle.
Joskus hilasin kelkalla halkosäkkiä liiteristä, mutta siihen tarkoitukseen se on vähän liian pieni. Monta vuotta se oli porstuan alla odottamassa uutta käyttötarkoitusta. Sitä odotellessa se lähinnä oli pihan elukoiden istumapaikkana.
Keväällä puhaltelin kelkasta enimmät liat, ja toin sen porstuaan kenkätelineeksi. Siinä puuhassa se on näppärä. Vanerinen istuin oli vain turhan liuskoittunut.
Mutta eipä ole enää. Eilen liimasin liuskat paikoilleen, ja päällystin istuimen nahkalla. Palaset ovat peräisin talvisaappaiden ja nilkkureiden varsista, äitini nahkatakista, josta osan olen käyttänyt jo aikaisemmin (Katso juttu Jalkaraheja ja siilimökki mehiläislaatikoista.), ukin nahkarotsista, josta osan käytin lehmätuolin päällystyksessä (Katso juttu Lehmätuoli.) sekä kirpusta ostetusta euron nahkahameesta.
Ensin liimasin palaset ja annoin niiden tarttua painon alla kunnolla kiinni istuimeen. Tänä aamuna liimasin istuimen alapuolen vaneriliuskat paikoilleen. Käänsin nahkojen reunat istuimen alapuolelle, ja sekä liimasin että nipsuttelin nitojalla ne tiukasti kiinni.
Ruostuneet jalakset jätin entiselleen.
Rämästä kelkasta tuli pienellä vaivalla hieno. Oikeastaan siitä tuli niin hieno, ettei sen päälle voi kuraisia kenkiä laittaa.
Tässä postaus toisen kelkan tuunauksesta
Kelkka numero kaksi
Tuunattuja hyllyjä ja kaappeja löytyy tunnisteella hyllyt.
Mutta eipä ole enää. Eilen liimasin liuskat paikoilleen, ja päällystin istuimen nahkalla. Palaset ovat peräisin talvisaappaiden ja nilkkureiden varsista, äitini nahkatakista, josta osan olen käyttänyt jo aikaisemmin (Katso juttu Jalkaraheja ja siilimökki mehiläislaatikoista.), ukin nahkarotsista, josta osan käytin lehmätuolin päällystyksessä (Katso juttu Lehmätuoli.) sekä kirpusta ostetusta euron nahkahameesta.
Ensin liimasin palaset ja annoin niiden tarttua painon alla kunnolla kiinni istuimeen. Tänä aamuna liimasin istuimen alapuolen vaneriliuskat paikoilleen. Käänsin nahkojen reunat istuimen alapuolelle, ja sekä liimasin että nipsuttelin nitojalla ne tiukasti kiinni.
Ruostuneet jalakset jätin entiselleen.
Rämästä kelkasta tuli pienellä vaivalla hieno. Oikeastaan siitä tuli niin hieno, ettei sen päälle voi kuraisia kenkiä laittaa.
Tässä postaus toisen kelkan tuunauksesta
Kelkka numero kaksi
Tuunattuja hyllyjä ja kaappeja löytyy tunnisteella hyllyt.
