Töppöstelyä

Villasukkien neulominen on rentouttavaa. Telkkaria tuijottaessa sukkia syntyy kuin itsestään. Tai ainakin melkein. 

Nämä socki glam -neulotut sukat taisivat jo aiemmin vilahtaa blogissa puolivalmiina. Sadan gramman kerästä jäi jäljelle pikkukerä.


Edellisiä ohuemmat sukkaset ovat muistaakseni socki stonewash -lankaa. 


Sadan gramman kerästä jäi kakkospuikoilla neulottujen sukkien jälkeen melkein puolet langasta jäljelle. Socki-langat ovat minulle uusia tuttavuuksia. Materiaali ei tullut tällä kertaa kalliiksi, kun kerä maksoi tarjouksessa muistaakseni 2,5 euroa. Joku socki-keristä maksoi 2,3 euroa, mutta en enää muista mikä.


Lohenpunaisen pirtan kaveriksi neuloin vihreitä raitoja seiskaveljeksestä. Näin nätisti paistoi lokakuussa aurinko, että sisälläkin oli tavallista valoisampaa. 


Olen laiska opettelemaan uusia sukkien neulomistapoja, koska tutut perusjutut toimivat hyvin. Nyt kuitenkin innostuin kokeilemaan kierteistä joustinta. Taina siitä jo sanoi aikaisemmin, ja joku aika Terttu lähetti linkin helppoon ohjeeseen. Ohje oli niin selkeä, että se meni tajuntaan peräti ekalla katsomiskerralla. Tosin katsoin sen varalta vielä uudestaan. 


Neuloin kierrettä sekä alkuun että nilkkaan. Muuten sukat ovat entistä mallia; kantapäässä nurjalla joka toinen silmukka neulomatta ja etupuolella koko ajan oikeaa. Loput sukat neuloin oikeaa.


Kuljetan neuletta usein mukana automatkoilla ja kyläpaikoissa. Tähän asti olen sullonut neuleet käsityöpussiin, koriin tai muovipussiin, mutta nyt keksin entisiä paremman konstin. 

Ostin joskus vitosella kirpusta näin korean veskan, jota olen varsinaisessa tarkoituksessaan käyttänyt ehkä kerran. Olin jo viemässä sitä kierrätykseen, mutta onneksi en vienytkään. Se on nimittäin täydellinen käsityölaukku.


Laukku on helppo kuljettaa mukana, ja sen sisälle sopivat kaikki tykötarpeet vaikka useampaankin sukkaan. Puikot eivät tunge veskasta läpi, kuten niillä on tapana tehdä muovi- ja kangaspussista. Kuvassa on valmistumassa sukkapari lapselle nallelangasta.  

Muovisia silmukkamerkkejä ostin siinä toivossa, että kerrosten seuraaminen helpottuisi. Jouduin kuitenkin myöntämään hajamielisyyteni; merkeistä huolimatta raidat elävät omaa elämäänsä, ja monissa pareissa on samat raidat mutta eri levyisinä.



Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jäähyväiset

Lankojen värjäys koukuttaa

Säärystimet virkkaamalla