Ulkohuussitunnelmaa sisävessassa


Mitä enemmän saan värejä ympärilleni, sen enemmän niitä haluan. Vessan seinät olivat siistit mutta persoonattomat. Ne oli tapetoitu lasikuitutapetilla ja maalattu vaaleanvihreiksi. Mainoksen mukaan pintaa elävöittivät kaislat vai olikohan ne jotkut heinät.


Lueskelin vintissä 1960-luvun aikausilehtiä, joita talon entinen omistaja jätti minulle perinnöksi. Valikoimassa on esimerkiksi Me Naisia, Hopeapeilejä ja Seuroja. 
Vanhoissa lehdissä on mielenkiintoisia artikkeleja ajalta jolloin olin lapsi. Katselen mielelläni myös kuvia sen ajan muodista, koska pidän 60-luvun kankaista. Lehtien karheahko pinta tuntuu käteen miellyttävämmältä kuin nykyisin käytetty ärsyttävän liukas paperi. 
Innostuin lukemaan mainoksia, joissa asiat esitetään juurtajaksain kuten vaikkapa seuraavissa kynsilakka- ja deodoranttimainoksissa:

"Kynsilakka joka kestää kauemmin. Joka ei lohkeile. Kaikille käsille. Myös vauhdikkaille. Pullo jota voitte pitää kädessänne. Katsokaa kuvaa. Todellinen oivallus. Voitte lakata helpommin. Autossa. Kylpyhuoneessa. Lepotuolissa..."

"Odette-tyttö saa kaiken anteeksi, sillä kukanraikasta on helppo rakastaa. Me pälpättäjät, homssantuusat, myöhästelijät ... lohduttautukaamme. Täydellinen ei ole kukaan, mutta kukanraikkaaksi tulee varmasti ..."




Ennenvanhaan lehtien kuvilla tapetoitiin ulkohuussien seinät. Siellä asioidessa saattoi samalla lukea kuninkaallisten elämästä ja nykymuodista. Sain kai jotain vaikutteita vanhoista lehdistä, ja päätin tapetoida sisävessani 1960-luvun tyyliin. 



Olipas se taas hauska projekti! Leikkelin nipun kiinnostavia kuvia ja hauskoja mainoksia, ja liimasin ne vesiliukoisella seinäliimalla tapetin päälle. Lavuaarin ympäristön uudet tapetit lakkasin muutamaan kertaan, etteivät ne hajoaisi veden roiskuessa. 



Seinät ovat pysyneet siisteinä jo monta vuotta, ja tarvittaessa niitä voi lakata tai päällystää uudelleen. Alle jääneen lasikuitutapetin kohokuvio tekee seinäpinnan mukavan rosoiseksi, mikä ehkä jollekin toiselle saattaisi olla kauhistus.




TAPETOIDA VOI MYÖS NÄIN



 Tapetointi-ideoita lisää myös tunnisteella tapetit
 

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Säärystimet virkkaamalla

Kuva
Leila tilasi pitkät virkatut säärystimet, jotka nyhersin paksusta langasta. Kellertävät langat, paitsi alareunan tummankeltaisen, värjäsin monta vuotta sitten alkukesällä sekalaisilla kasveilla, joita pihalla sattui innostuksen hetkellä vihertämään. En ole ihan varma, mitä pataan kaikkea pistin. Muistelen liotelleeni lankoja ainakin pajun- ja koivunlehtiliemessä ja jonkun kokeilun tein lepänlehdillä. Pureutusaineena käytin nokkosta. Mahdollisuuksien mukaan hyödynnän lankavärjäyksissä saaveihin kertynyttä sadevettä. Värjätyt langat olivat alunperin jotain epämääräisiä vaaleita keriä. SIninen lanka on toisella kierroksella eli purettua ja loput lankojen loppukeriä. Virkkasin nelosen koukulla 54 ketjusilmukkaa, ja vasta jossain nilkan seutuvilla kavensin virkkausta hyppäämällä kolme kertaa kahden silmukan yli.  Ensin virkkasin avointa perusvirkkausta neljä kerrosta, jonka jälkeen yhdistin reunat ja aloin virkata putkea. Siten sain saumattomat säärystimet.  Nelj...
Lue lisää

Jäähyväiset

Kuva
Hei kaikille lukijoille.  Tämä on viimeinen postaus Mäntymäeltä.  Täällä kirjoittaa Leila, ei enää Kristiinan sanelusta, vaan Kristiinan kunniaksi.  Blogin idearikas luoja, minun ja siskojeni Heidin ja Johannan maailman rakkain äiti, Bayowan, Nuotin, Seelan, Edenin, Leonin ja tulevan tyttövauvan rakastava, hupsutteleva ja huolehtiva mummi lähti tästä maailmasta eteenpäin.  Äidille tämä blogi oli iloisten asioiden paikka, murehtimisvapaa ja hyvää mieltä tuova ideanurkka. Äiti aloitti tämän blogin sen jälkeen kun hän sairastui ja halusi paikan missä sairautta ei ole, siksi ikävät asiat eivät kirjoituksissa näkynyt, ei ennen viimeisiä aikoja.   Lukijoiden kommentit toivat paljon iloa ja näin ollen kiitänkin teitä äitini puolesta. Uskoisin äidin niin haluavan.  Jätän blogin tänne paikoilleen. Lapsenlapset voivat sitten halutessaan käydä lueskelemassa mummin elosta Mäntymäellä, sekä ehkäpä satunnaiset uudetkin vierailijat löytävät tääl...
Lue lisää

Lankojen värjäys koukuttaa

Kuva
Minulla ei ollut aluksi mitään käsitystä, miten lankoja oikeaoppisesti pitäisi värjätä.  Sen verran katsoin ohjeita vanhasta niksikirjasta, että värin puretusaineena voisi  käyttää raparperiä, katajaa tai nokkosta.  Se oli hyvä tieto, koska en halunnut ostaa kokeiluun muuta kuin langat, ja  pihallani parhaiten menestyvä kasvi on nokkonen. M etsänpohjassa kitui  muutamia laihoja varsia kasvattava raparperi, ja katajien huonot oksat joutivat pataan. Jokunen tiili sai kelvata pihan tulisijaksi ja kattilan virkaa ajoi alumiiniastia, jonka  pohja oli vääntynyt talvella. Unohdin nimittäin tyhjentää saavin,  jonka pohjan vesi jäätyessään muotoili puolipallon muotoiseksi. Pyöreä pohja  ei haitannut mitään, sillä saavi keikkui hienosti tiilien välissä.  Täytin astian puolilleen sadevettä, tungin veteen reilusti nokkosia ja  vuoronperään erilaisia kasveja, mitä nyt satuin pihalta löytämään. Ainekset  saivat kiehua k...
Lue lisää