Jokainen tarvitsee kodin



Hiirillä ja myyrillä on aitassa ja liiterissä loisto-oltavat. Molemmissa on tilaa 
temmeltää, sopivia piilopaikkoja on yllinkyllin ja rakennustarvikeita on 
riittämiin. Halkopinojen alta paljastuu viimeistään keväisin, yleensä 
jo hyljättyjä, taidokkaasti väkerrettyjä pesärakennelmia. 

Erikoisin paikka oli vuosia sitten liiterin pohjalle jääneessä 
näppylähanskassa. Pesä ei ollut kovin suuri, mutta täydellinen 
sormenpäihin pureskeltuine hätäuloskäytävineen. 
Kovimman kiljaisun aiheutti pesä jätesäkissä, jonne olin jemmannut kuivia 
tuohia. Oli jokseenkin ällöttävää tuntea paljaissa näpeissä heinäpallo,
jonka käyttötarkoituksesta ei voinut erehtyä.
Ehkäpä sen jälkeen olen tonkinut epäilyttäviä paikkoja hanskakäsin.

Hörökorvat hyödyntävät monenlaisia tarvikkeita. Jätin kerran
 lankojen värjäysprojektin yhteydessä pihalle langanpätkiä lintujen
kotien tarpeiksi. Seuraavan kerran näin pätkät kolmenkymmenen metrin 
päässä paikasta, mihin langat jätin. Ne olivat liiterissä, puunpinon raossa, 
myyränpesässä. Sielläpä oli ollut hyvä pakkasilla köllötellä, villojen keskellä. 

Harmaasieppo asustaa joka kesä vintin tuuletusaukon edessä kapealla
laudanpätkällä. Yläkerran ikkunoita ei siksi oikein voi muutamaan viikkoon
aukoa kuin korkeintaan raolleen, ettei lintujen pesintä häiriinny.
Eipähän tarvitse keksiä tekosyitä, vaan ikkunoiden pesun voi 
hyvällä omallatunnolla siirtää loppukesään. Tai seuraavaan kevääseen.
Tuulen tiputtama tyhjä linnunpesä.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Säärystimet virkkaamalla

Kuva
Leila tilasi pitkät virkatut säärystimet, jotka nyhersin paksusta langasta. Kellertävät langat, paitsi alareunan tummankeltaisen, värjäsin monta vuotta sitten alkukesällä sekalaisilla kasveilla, joita pihalla sattui innostuksen hetkellä vihertämään. En ole ihan varma, mitä pataan kaikkea pistin. Muistelen liotelleeni lankoja ainakin pajun- ja koivunlehtiliemessä ja jonkun kokeilun tein lepänlehdillä. Pureutusaineena käytin nokkosta. Mahdollisuuksien mukaan hyödynnän lankavärjäyksissä saaveihin kertynyttä sadevettä. Värjätyt langat olivat alunperin jotain epämääräisiä vaaleita keriä. SIninen lanka on toisella kierroksella eli purettua ja loput lankojen loppukeriä. Virkkasin nelosen koukulla 54 ketjusilmukkaa, ja vasta jossain nilkan seutuvilla kavensin virkkausta hyppäämällä kolme kertaa kahden silmukan yli.  Ensin virkkasin avointa perusvirkkausta neljä kerrosta, jonka jälkeen yhdistin reunat ja aloin virkata putkea. Siten sain saumattomat säärystimet.  Nelj...
Lue lisää

Jäähyväiset

Kuva
Hei kaikille lukijoille.  Tämä on viimeinen postaus Mäntymäeltä.  Täällä kirjoittaa Leila, ei enää Kristiinan sanelusta, vaan Kristiinan kunniaksi.  Blogin idearikas luoja, minun ja siskojeni Heidin ja Johannan maailman rakkain äiti, Bayowan, Nuotin, Seelan, Edenin, Leonin ja tulevan tyttövauvan rakastava, hupsutteleva ja huolehtiva mummi lähti tästä maailmasta eteenpäin.  Äidille tämä blogi oli iloisten asioiden paikka, murehtimisvapaa ja hyvää mieltä tuova ideanurkka. Äiti aloitti tämän blogin sen jälkeen kun hän sairastui ja halusi paikan missä sairautta ei ole, siksi ikävät asiat eivät kirjoituksissa näkynyt, ei ennen viimeisiä aikoja.   Lukijoiden kommentit toivat paljon iloa ja näin ollen kiitänkin teitä äitini puolesta. Uskoisin äidin niin haluavan.  Jätän blogin tänne paikoilleen. Lapsenlapset voivat sitten halutessaan käydä lueskelemassa mummin elosta Mäntymäellä, sekä ehkäpä satunnaiset uudetkin vierailijat löytävät tääl...
Lue lisää

Lankojen värjäys koukuttaa

Kuva
Minulla ei ollut aluksi mitään käsitystä, miten lankoja oikeaoppisesti pitäisi värjätä.  Sen verran katsoin ohjeita vanhasta niksikirjasta, että värin puretusaineena voisi  käyttää raparperiä, katajaa tai nokkosta.  Se oli hyvä tieto, koska en halunnut ostaa kokeiluun muuta kuin langat, ja  pihallani parhaiten menestyvä kasvi on nokkonen. M etsänpohjassa kitui  muutamia laihoja varsia kasvattava raparperi, ja katajien huonot oksat joutivat pataan. Jokunen tiili sai kelvata pihan tulisijaksi ja kattilan virkaa ajoi alumiiniastia, jonka  pohja oli vääntynyt talvella. Unohdin nimittäin tyhjentää saavin,  jonka pohjan vesi jäätyessään muotoili puolipallon muotoiseksi. Pyöreä pohja  ei haitannut mitään, sillä saavi keikkui hienosti tiilien välissä.  Täytin astian puolilleen sadevettä, tungin veteen reilusti nokkosia ja  vuoronperään erilaisia kasveja, mitä nyt satuin pihalta löytämään. Ainekset  saivat kiehua k...
Lue lisää