Batiikkihame vanhasta mekosta
Heidi hylkäsi vinttin valkoisen puuvillamekkonsa, jota yritin viime kesänä kaupitellakin kirpussa. Onneksi kukaan mekkoa halunnut, koska nyt sain siitä näin kivan hameen.
Ratkoin mekon yläosan irti. Istuin mukavasti nojatuolissa työtä tekemässä, ja Missu tuli minulle kaveriksi. Se hyppäsi syliini ja kääriytyi lokoisasti mekon helmaan.
Missu viihtyi sylissä myös, kun tein kankaaseen myttyjä. Välillä se yritti pureskella kuminauhoja irti.
Tein hameen täyteen eri kokoisia myttyjä, jotka kiinnitin tiukoiksi pötkyiksi.
Pistin koko kummalliselta näyttävän komeuden sankkoon uimaan.
Sillä aikaa kun hame kostui kauttaaltaan tarpeeksi,
sekoitin väriaineen litraan kiehuvaa vettä.
Seokseen lisäsin seitsemän litraa kylmää vettä ja parisataa grammaa suolaa,
ja laitoin hameen hellalla teräskattilassa kuumenevaan veteen lillumaan. Siinä sitten hämmentelin hamesoppaa ehkä vartin,
ja pistin samaan keitokseen märäksi kastelemani pitsiliinan. Liina oli kai alunperin ollut valkoinen, mutta nyt se oli epämääräisen harmaa. Kuvan unohdin liinasta ottaa ennen käsittelyä.
Annoin sopan olla hellalla vielä parikymmentä minuuttia.
Lopuksi huuhtelin kankaita vuoroin kylmässä ja lämpimässä vedessä kunnes väriä ei enää ihan mahdottomasti irronnut.
Ohjetta kankaiden lisäämisestä keittoon kesken värjäyksen ei neuvota väripurkeissa, mutta olen aina sillä systeemillä värjännyt. Myöhemmin lisätyt kankaat ovat astetta vaaleampia, mutta väri tarttuu niihin aivan hyvin. Täytyykin jossain vaiheessa laittaa blogiin kuvia pitsiverhoista, jotka tein samalla systeemillä.
En ole koskaan värjännyt mitään pesukoneessa, vaikka ohjeen mukaan niin voisi tehdä. Kymmenen litran teräskattila on hyvä, ja se on myös helppo puhdistaa.
Hameen kaikki kuviot ovat erilaisia.
Pitkä hame on siitä kiva, että talvella sen alle voi piilottaa legginsit. Ulkohameeksi tämä on talvella liian ohut, vaikka siinä onkin puolivuori. Sisähameeksi se on pakkasellakin oivallinen. Käytän melkein aina kotona hametta tai mekkoa.
Kun hame oli kuiva, käänsin vyötärön reunan ja ompelin sen loivalla siksakilla. Muita ompelutöitä ei tarvinnut tehdä, koska vyötärö oli valmiiksi kuminauhoitettu. Mekossa joustava vyötärönkohta oli ylempänä.
Makkarin peilin koristelusta on juttu tässä Peilien koristelua.
Värjäyskokeiluja löytyy lisää tunnisteella värjääminen ja hameita hakusanalla hameet.
