Pikkuisia tuunauksia
Äitimuorin kätköissä oli pitkään kaksi käytöstä poistettua valkoista emalikulhoa. Sen lisäksi että ne olivat aika rähjääntyneen näköisiä, oli molempien pohjissa kulhojen käyttöä rajoittavia pieniä reikiä.
Pikatuunaus
Maalasin kulhot vihreällä maalilla, ja liimasin niiden reunoihin kuvioteippiä. Nyt minulla on kaksi kivaa leipäjemmaa. Leivät ovat pussissa, eikä niihin siten pääse tarttumaan maalista mitään mahdollisia myrkkyjä.
Kun haluan vaihtaa leiville toiset kipot, voin aina pitää emalikulhoja romupurnukoina.
Kirjoitan usein vanhanaikaisella, teroitettavalla lyijykynällä. Siitä tulee tietenkin sotkua, koska teroittamista pitää harrastaa tuon tuosta. Muutenkin työpöydän äärellä puuhaillessa syntyy pientä roskaa, joka helposti viereksii pöydällä ja häiritsee silmää.
Ongelman ratkaisu
Päällystin monta vuotta sitten jonkin pahvisen purkinpohjan (ehkä maitopurkin, en muista varmaksi) karamellipapereilla. Söpö pöytäroskis on kovan käytön jälkeen edelleen siisti.
Liimasin paprut purkkiin decoupagelakalla, jota levitin paperien molemmille puolille. Pintakerrokseksi sipaisin kimalle-decoupagelakkaa.
Missukin tykkää roskiksesta. Aina kun rutistan paperinpalan roskikseen, nappaa Missu sen ja viskaa lattialle. Saan siis myös taukojumppaa, kun noukin paperit lattialta hellaan.
Lyijykynät, muistilaput, sakset ja viivoittimet pysyvät suurinpiirtein omilla paikoillaan peltipurkeissa.
Ne olen päällystänyt Aku Ankkojen klepeillä, samalla liimalakkasysteemillä kuin roskiksenkin. Niiden pintalakkaus on tavallista, ei kimaltavaa decoupagelakkaa.
Missun suosikkileikki on nostella lyijykyniä purkista pöydälle. Jos en heti nappaa kynää sen suusta, se pureskelee sitä ja lopuksi vierittää sen lattialle. Samassa kun kynä kopsahtaa lattialle, on Missu jo sieppaamassa sitä kiinni.
Yksi kynäpurkki on kuparinen kolpakko, jossa oli tosi ruma puinen ripa.
Minuutin tuunaus
Pyörittelin rivan ruuvin irti meisselillä, ja kolpakko muuttui aivan erinäköiseksi.
Lisää näperreltävää ja tuunattavaa esimerkiksi
MUISTITAULUJA
KATTILANKANSIKELLO
LAHJA KAURIILTA
SUKLAAPURKKI ROIKKUI PUUSSA
Purkkeja ja purnukoita eri käyttötarkoituksiin löytyy hakusanalla purnukat ja tuunattuja kenkiä hakusanalla kengät.
Pikatuunaus Maalasin kulhot vihreällä maalilla, ja liimasin niiden reunoihin kuvioteippiä. Nyt minulla on kaksi kivaa leipäjemmaa. Leivät ovat pussissa, eikä niihin siten pääse tarttumaan maalista mitään mahdollisia myrkkyjä.
Kun haluan vaihtaa leiville toiset kipot, voin aina pitää emalikulhoja romupurnukoina.
Kirjoitan usein vanhanaikaisella, teroitettavalla lyijykynällä. Siitä tulee tietenkin sotkua, koska teroittamista pitää harrastaa tuon tuosta. Muutenkin työpöydän äärellä puuhaillessa syntyy pientä roskaa, joka helposti viereksii pöydällä ja häiritsee silmää.
Ongelman ratkaisu
Päällystin monta vuotta sitten jonkin pahvisen purkinpohjan (ehkä maitopurkin, en muista varmaksi) karamellipapereilla. Söpö pöytäroskis on kovan käytön jälkeen edelleen siisti.
Missukin tykkää roskiksesta. Aina kun rutistan paperinpalan roskikseen, nappaa Missu sen ja viskaa lattialle. Saan siis myös taukojumppaa, kun noukin paperit lattialta hellaan.
Lyijykynät, muistilaput, sakset ja viivoittimet pysyvät suurinpiirtein omilla paikoillaan peltipurkeissa.
Ne olen päällystänyt Aku Ankkojen klepeillä, samalla liimalakkasysteemillä kuin roskiksenkin. Niiden pintalakkaus on tavallista, ei kimaltavaa decoupagelakkaa.
Missun suosikkileikki on nostella lyijykyniä purkista pöydälle. Jos en heti nappaa kynää sen suusta, se pureskelee sitä ja lopuksi vierittää sen lattialle. Samassa kun kynä kopsahtaa lattialle, on Missu jo sieppaamassa sitä kiinni.
Yksi kynäpurkki on kuparinen kolpakko, jossa oli tosi ruma puinen ripa. Minuutin tuunaus
Pyörittelin rivan ruuvin irti meisselillä, ja kolpakko muuttui aivan erinäköiseksi.
Lisää näperreltävää ja tuunattavaa esimerkiksi
MUISTITAULUJA
KATTILANKANSIKELLO
LAHJA KAURIILTA
SUKLAAPURKKI ROIKKUI PUUSSA
Purkkeja ja purnukoita eri käyttötarkoituksiin löytyy hakusanalla purnukat ja tuunattuja kenkiä hakusanalla kengät.
