Mustikansiniset kaapinovet

Ajattelen usein ääneen. Taisin aika monta kertaa sanoa kaverilleni, että keittiön kaapit näyttävät pliisuilta. Mitä pitempään ovien siniharmaata pintaa katselin, sen enemmän halusin niihin kirkkautta. 

Vanha väri

Kun minä nyt sattumoisin joku aika taaksepäin ostin kolme litraa mustikansinistä kalustemaalia (Katso juttu Mustikansininen kirjahylly.), niin pitihän sitä oikeastaan ruveta hyödyntämään. 

Kaverinikin innostui ovien maalausajatuksesta ja ruuvasi samantien laatikoista ja ovista vetimet irti. Unohdin ottaa kuvan ovista ennen vetimien irroitusta, mutta tässä pari kuvaa ovista värimalliksi. 

Ovien ja laatikoiden pinta oli siisti, joten emme ennen maalausta tehneet sille mitään. Hiomista olemme harrastaneet viime aikoina aika runsaasti ( Katso jutut Pitäisiköhän vähän siivota  tai Mummin piirongin tuunaus tai Tuvan puusohvan tuunaus.), joten huokasin helpotuksesta kun nyt pääsimme suoraan asiaan. 

Aloin töpötellä koristekoloihin, ja kaverini tuli pienen telan kanssa perässä. 

En ehtinyt käsitellä kuin yhden oven ja kaksi laatikkoa, kun Missu alkoi vaatia huomiota. Se tunki itsensä mitä pienimmästä kolosta juuri sinne, missä maalisuti heilui. 

Se yritti väkisin kiivetä roskikseen ja alalaatikkoon. Se olisi halunnut nuuhkia maalitelaa ja nousta seisomaan märkää maalipintaa vasten. 

Se kävi hakemassa pienen huovutetun pallonsa, ja vei sen auki olevan alalaatikon alle. Siellä se vaani pantteriasennossaan, milloin joku heittäisi pallon ja se pääsisi ottamaan sitä kiinni. Jos palloa ei heitetty, se pukkasi sen itse vähän matkan päähän ja loikkasi sen perään. 

Maalaaminen oli aivan mahdotonta. Yhden pienen sinisen maalitiplun Missu ehti saamaan selkäänsä, mutta muuten sotkuilta onneksi vältyttiin. 

Tavallisesti kun sanon Missulle, että mennään katsomaan telkkaria, se sykäisee vauhdilla sohvalla olevaan majaansa, vauvan makuupussiin. Nyt se ei kiinnittänyt minuun mitään huomiota. 

Missu on, ulkoilun opittuaan, hanakka lähtemään pihalle. Kun vedän nuttua niskaan tai kenkiä jalkaan, syöksyy Missu ulko-oven eteen istumaan tai kipaisee koppaansa ja naukuu. Tällä kerralla ulkoilu kiinnostanut sitä pätkääkään. Se vain jatkoi pallonsa kuljettamista maalialueelle. Lopulta nostin sen koppaan, ja menimme vähäksi aikaa ulos katselemaan oravia ja siilejä. 

Koska maalaus palattuamme jatkui, houkuttelin Missun vinttiin. Tavallisesti joudun odottamaan, että se malttaa tulla vintistä ulos, mutta nyt se vain vilkaisi sinne ovelta ja palasi vauhdilla maalaushommiin. 

Riehuttuaan tarpeekseen, se suostui lopulta tulemaan olkkariin James Bondin seuraan. Olisin voinut jatkaa urakkaani, mutta ei minua enää tarvittu. Kaverini oli saanut kaiken valmiiksi.

Aamulla vein Missun ulos heti kun kaverini jatkoi urakkaa. Ovien pinta oli muutamista paikoista hieman laikukas, joten hän maalasi ne kauttaaltaan toiseen kertaan. 

Vetimien uusi väri

Vetimien vanha väri

Alkuperäiset vetimet eivät näyttäneet hyviltä uuden maalipinnan kanssa. 

Spreijasin ne kertalleen hopeanvärisellä vannemaalilla. 

En kyllä ymmärrä, miten minulla sellastakin on. En nimittäin ole ikipäivänä maalannut yhtään vannetta.

Kaappien taustoilla näkyvistä yksityiskohdista kirjoitan myöhemmin.

Katso tästä Yksityiskohtia tuvassa

tuunattuja hyllyjä ja kaappeja löytyy tunnisteella hyllyt ja kaapit.