Kellarinportaikon satuseinät
Kellariin menevä portaikko oli ihan siisti, semmoinen vihertäväksi maalattu, tylsänpuoleinen.
Aikani seiniä tuijoteltuani, liimasin niihin luontoaiheisia julisteita. Perhoset, linnut, kukat ja sienet virkistivät näkymiä jo jonkun verran, ja vähän aikaa annoin seinien olla rauhassa.
Vaikka kuvia oli iso pino, ne loppuivat aivan kesken.
Tavaroiden - joita voi joskus vaikka tarvita - säästäminen ikuisuuksiin, on sukuvika.
Äidillä oli tietenkin monen vuoden nätit kalenterit tallessa, ja niiden avulla työ pääsi jatkumaan.
Läiskin seiniin myös muutaman aiheeseen sopivan julisteen, mutta valmista ei tullut vieläkään.
Ensimmäisten kuvien liimaamisesta on jo monta vuotta, mutta tapiseeraaminen on edelleen vaiheessa. Jatkan työtä aina kun saan käsiini sopivaa materiaalia.
Kirpusta ostin viidelläkymmenellä sentillä Rudolf Koivun satukirjan ja postikortteja ja uhrasin pari vanhaa satukirjaani, joissa oli nätit kuvat mutta joiden tarinat eivät oikein iskeneet.
Vieläkin puuttuu monta kuvaa, mutta ei se haittaa. Ikuisuusprojektit ovat joskus ihan kivoja, ja seinät ovat jo nyt satumaiset.
TAPETOINTI-IDEOITA MYÖS
ULKOHUUSSITUNNELMAA SISÄVESSASSA
KIRJOISTA TAPETIT
ja hakusanalla tapetit.
Aikani seiniä tuijoteltuani, liimasin niihin luontoaiheisia julisteita. Perhoset, linnut, kukat ja sienet virkistivät näkymiä jo jonkun verran, ja vähän aikaa annoin seinien olla rauhassa.
Seuraavaksi liimasin kaksi isoa
piirrettyä jänistä seinille loikkimaan.
Ne leikkasin vanhasta julisteesta.
Ja sitten.
Minulla oli monta kaunista seinäkalenteria odottamassa uusiokäyttöä. Martta Wendelinin, Rudolf Koivun, Cicely Mary Barkerin ja monien muiden taiteilijoiden piirrokset olivat liian kauniita pois heitettäviksi.
Kalentereiden kanssa samassa laatikossa oli muutama repale satukirja ja postikortti.
Päätin muuttaa portaikon seinät satuseiniksi.
Tarvikkeet: kuvia, vesiliukoista seinäliimaa ja sakset.
Aloin liimata kalenterien kuvia vieriviereen seinälle. Korkealle kurottaessani saivat nitisevät hartiani tehokasta jumppaa.
Olen huono tasapainoilemaan tikkailla, joten kaverini pääsi taas hommiin. Hän sai kunnian liimata ylimpiä kuvia.
Vaikka kuvia oli iso pino, ne loppuivat aivan kesken.
Tavaroiden - joita voi joskus vaikka tarvita - säästäminen ikuisuuksiin, on sukuvika.
Äidillä oli tietenkin monen vuoden nätit kalenterit tallessa, ja niiden avulla työ pääsi jatkumaan.
Läiskin seiniin myös muutaman aiheeseen sopivan julisteen, mutta valmista ei tullut vieläkään.
Ensimmäisten kuvien liimaamisesta on jo monta vuotta, mutta tapiseeraaminen on edelleen vaiheessa. Jatkan työtä aina kun saan käsiini sopivaa materiaalia.
Kirpusta ostin viidelläkymmenellä sentillä Rudolf Koivun satukirjan ja postikortteja ja uhrasin pari vanhaa satukirjaani, joissa oli nätit kuvat mutta joiden tarinat eivät oikein iskeneet.
Vieläkin puuttuu monta kuvaa, mutta ei se haittaa. Ikuisuusprojektit ovat joskus ihan kivoja, ja seinät ovat jo nyt satumaiset.
TAPETOINTI-IDEOITA MYÖS
ULKOHUUSSITUNNELMAA SISÄVESSASSA
KIRJOISTA TAPETIT
ja hakusanalla tapetit.