Kirjavat kumpparit
Minulla on parhaat kumpparit ikinä. Sellaiset polyuretaaniset. Ne ovat kevyet ja lämpimät. Edes paukkupakkasilla ei palele varpaita, kun kumpparit varustaa vanhanaikaisilla villapohjallisilla ja kintut villasukilla. Lisäksi niissä on pitkät varret, joiden sisään voi tunkea lahkeet.
Niiden ainoa vika on se, että ne heti uutena nuhraantuivat aika nopeasti.
Tuhruja ei saanut millään konstilla pois. Pinta korkeintaan naarmuttui lisää kun jynssäsin saappaita ihmesienellä. Sitä ennen kokeilin hellempiä konsteja kuten astianpesuainetta ja sappisaippuaa.
Kun tuhrut eivät kerran suostuneet irtoamaan, maalasin ne piiloon askartelumaalilla. Varret saivat siinä vaiheessa jäädä melkein entiselleen, koska kärkiosat ja nilkat olivat kurjimman näköiset. Askartelumaali oli ja on kestänyt hyvin kovissa tavaroissa, mutta eipäs se kestänytkään saappaissa. Muutaman metsässä rämpisen jälkeen pupujusseista ja siileistä oli vain viiruja jäljellä.
Seuraavaksi kokeilin samaa vesiliukoista kankaanpainantaan tarkoitettua nestemäistä, vesiliukoista väriä, jolla olen sävyttänyt myös esimerkiksi vesiliukoista lakkaa ja saumauslaastia. Tuhrut peittyivät sillä paremmin kuin askartelumaalilla.
Nyt piirtelin kuvia varsiinkiin sen takia, kun piirtäminen oli niin mukavaa. Varsissa värit ovat pysyneet kohtuullisen hyvin, mutta kovemmalle joutuvista nilkoista ja kärjistä piirrokset ovat taas melkein kadonneet.
Seuraavaksi pitänee hankkia värejä, jotka on tarkoitettu kumipinnalle.
Erilaisia kenkien tuunauksia löytyy hakusanalla kengät.
