Hylätty rahi kunniapaikalle

Kampauspöydän rahi oli kolmijalkaisena vanhempieni vintissä ainakin vuodesta 1973. Se tuli muistaakseni jonkun ostoksen kylkiäisenä ja hajosi varsin pian. 

Yhtäkkiä hoksasin, että senhän voisi päällystää kanavatyöllä. Siinä vaiheessa ei puuttuvasta jalasta ollut tietoakaan, mutta kaverini lupasi tehdä uuden. 


Kävin kuitenkin vielä vähän penkomassa vintissä, ja sieltähän se kadonnut kapistus löytyikin. Jalka oli ehjä, mutta istuinosan pohjassa siinä kohdassa mihin jalka piti upottaa, oli halkeama. 

Sillä välin kun ompelin uutta päällistä, korjasi kaverini rahin puutteet. Hän iski jalan sisälle pienen puukiilan, jonka tarkoituksena oli laajentaa jalkaa sen verran, että se pysyisi liimauksen jälkeen kunnolla paikoillaan. Lisäksi hän liimasi halkeaman.

Siinä vaiheessa olin jo ehtinyt spreijata jalat pinkeiksi. Kanavatyössä, josta tein päällisen, on samanvärisiää lumpeita. 


Tein päällystyshommassa pari tuntia ihan turhaa työtä. Kirpusta ostamani kanavatyö oli himpun verran liian pieni, joten ompelin sen alle suunnilleen samanvahvuisesta kankaasta jatkon. Ongelma ilmeni kun rupesin nitomaan kangasta paikoilleen. Kangas oli nyt liian paksua taipuakseen nätisti nurkista. Pohjaan tuli kymmeniä reikiä, kun yhä uudelleen ja uudelleen yritin saada kangasta asettumaan. Lopulta ratkoin jatkokankaan irti, ja korvasin sen joustavalla, kaksinkertaisella trikoolla. Ompelin kanavatyön siihen kiinni, ja loppu sujuikin helposti. Sinisestä trikoosta  näkyy vain pieni kaistale.

Ennen päällisen ompelemista niittasin puolet litistyneestä tyynystä rahin pehmikkeeksi. Toisen puolen käytin työpöytäni ääressä olevaan tuoliin.  (Katso juttu Metsot taistelevat tuolissa.)



Lisää tuunattuja jakkaroita ja tuoleja

 Lehmätuoli
Jalkaraheja ja siilimökki
Tuolit kuin karamellit
Kiiltokuvatuoli
Jakkara 1960-luvun tyyliin
Mummin ja ukin vanha jakkara
Jakkaroita ei koskaan ole liikaa

ja tunnisteella istuimet

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jäähyväiset

Kuva
Hei kaikille lukijoille.  Tämä on viimeinen postaus Mäntymäeltä.  Täällä kirjoittaa Leila, ei enää Kristiinan sanelusta, vaan Kristiinan kunniaksi.  Blogin idearikas luoja, minun ja siskojeni Heidin ja Johannan maailman rakkain äiti, Bayowan, Nuotin, Seelan, Edenin, Leonin ja tulevan tyttövauvan rakastava, hupsutteleva ja huolehtiva mummi lähti tästä maailmasta eteenpäin.  Äidille tämä blogi oli iloisten asioiden paikka, murehtimisvapaa ja hyvää mieltä tuova ideanurkka. Äiti aloitti tämän blogin sen jälkeen kun hän sairastui ja halusi paikan missä sairautta ei ole, siksi ikävät asiat eivät kirjoituksissa näkynyt, ei ennen viimeisiä aikoja.   Lukijoiden kommentit toivat paljon iloa ja näin ollen kiitänkin teitä äitini puolesta. Uskoisin äidin niin haluavan.  Jätän blogin tänne paikoilleen. Lapsenlapset voivat sitten halutessaan käydä lueskelemassa mummin elosta Mäntymäellä, sekä ehkäpä satunnaiset uudetkin vierailijat löytävät täältä vinkkejä omiin tuunauksiin
Lue lisää

Lankojen värjäys koukuttaa

Kuva
Minulla ei ollut aluksi mitään käsitystä, miten lankoja oikeaoppisesti pitäisi värjätä.  Sen verran katsoin ohjeita vanhasta niksikirjasta, että värin puretusaineena voisi  käyttää raparperiä, katajaa tai nokkosta.  Se oli hyvä tieto, koska en halunnut ostaa kokeiluun muuta kuin langat, ja  pihallani parhaiten menestyvä kasvi on nokkonen. M etsänpohjassa kitui  muutamia laihoja varsia kasvattava raparperi, ja katajien huonot oksat joutivat pataan. Jokunen tiili sai kelvata pihan tulisijaksi ja kattilan virkaa ajoi alumiiniastia, jonka  pohja oli vääntynyt talvella. Unohdin nimittäin tyhjentää saavin,  jonka pohjan vesi jäätyessään muotoili puolipallon muotoiseksi. Pyöreä pohja  ei haitannut mitään, sillä saavi keikkui hienosti tiilien välissä.  Täytin astian puolilleen sadevettä, tungin veteen reilusti nokkosia ja  vuoronperään erilaisia kasveja, mitä nyt satuin pihalta löytämään. Ainekset  saivat kiehua kunnes vesi värjäytyi. Noukin reikäkauhalla enimmät ros
Lue lisää

Säärystimet virkkaamalla

Kuva
Leila tilasi pitkät virkatut säärystimet, jotka nyhersin paksusta langasta. Kellertävät langat, paitsi alareunan tummankeltaisen, värjäsin monta vuotta sitten alkukesällä sekalaisilla kasveilla, joita pihalla sattui innostuksen hetkellä vihertämään. En ole ihan varma, mitä pataan kaikkea pistin. Muistelen liotelleeni lankoja ainakin pajun- ja koivunlehtiliemessä ja jonkun kokeilun tein lepänlehdillä. Pureutusaineena käytin nokkosta. Mahdollisuuksien mukaan hyödynnän lankavärjäyksissä saaveihin kertynyttä sadevettä. Värjätyt langat olivat alunperin jotain epämääräisiä vaaleita keriä. SIninen lanka on toisella kierroksella eli purettua ja loput lankojen loppukeriä. Virkkasin nelosen koukulla 54 ketjusilmukkaa, ja vasta jossain nilkan seutuvilla kavensin virkkausta hyppäämällä kolme kertaa kahden silmukan yli.  Ensin virkkasin avointa perusvirkkausta neljä kerrosta, jonka jälkeen yhdistin reunat ja aloin virkata putkea. Siten sain saumattomat säärystimet.  Neljä avoimek
Lue lisää