Pitäisiköhän vähän siivota eli mummin piirongin tuunaus
Olisihan se mukavaa, jos koti olisi aina siisti. Mutta kun on liikaa tavaraa, menee huusholli herkästi sekaiseksi. Kun tavaranpaljouteen yhdistää - liian paljon kivaa tekemistä, tunnit eivät päivässä riitä - tipahtaa siivous helposti tekemislistan loppupuolelle.
Leikkasin jostain 1960-luvun lehdestä kannustuksekseni siivousohjeen, jonka kiinnitin jääkaapin oveen. Tunnustan, etten ole pahemmin ohjetta noudattanut, mutta hilpeyttä se kyllä hieman lähipiirissä herättänyt.
Muutamia päiviä sitten kyllästyin sekasotkuun, ja käytin monta tuntia tavaroiden paikoilleen laittamiseen. Sitten imuroin enimmät villikset, pyyhin pianon päältä pölyt, ja istahdin huilaamaan ja ihastelemaan siistiä tupaa.
Silloin mieleeni juolahti kuumailmapuhallin, jonka olin jonkun aikaa sitten saanut käsiini.
Mitenkähän mummin vanhasta piirongista lähtisi puhaltimen avulla maalit irti ...
Äkkiäkös se selvisi. Hyvin maali alkoi irrota, ja pöly levitä vastasiivottuun tupaan. Innosta puhkuen raaputin paksua maalikerrosta irti.
Aikani raaputettuani päätin samantien kokeilla, miten maali irtoaisi puusohvasta. Isä toi sen vuosikymmeniä sitten joltain roskalavalta, enkä ole koskaan tykännyt sen ruskeasta sävystä. Hyvinhän se maali siitäkin alkoi irrota, ja sotku senkun lisääntyi.
Tuli pahuksen kuuma, kun en uskaltanut aluksi kuumentaa pintaa tarpeeksi ja lisäksi kaavin oli varsin tylsä.
Tarina jatkuu
