Missu ulkoilee ja tutustuu horsmaan - makuja luonnosta
Missu ei voi ulkoilla niinkuin tavalliset kissat. Se ei tarkene, sen nahka palaa helposti ja metsäisellä pihamaallani on sille liikaa vaaroja.
Puolivuotias kissa olisi herkkupala haukoille, pöllöille ja ketuille. Pelkään myös sitä, että Missu uteliaisuuttaan lähtisi tutkimaan luontoa, eikä enää osaisi tulla kotiin.
Ostin Missulle suurimman kantokopan minkä löysin. Siinä on ikkunat joka suuntaan, ja jos veto tuntuu kylmältä, voi Missu kaivautua vilttinsä sisälle.
Hankin myös pienet valjaat, mutta on ollut liian viileää Missun lähteä päiväkävelylle. Enkä ole varma miten homma onnistuu. Olen kerran vasta kokeillut valjaita, eikä kissa oikein viihtynyt kiinni. Valjaiden pukeminen oli jo luku sinänsä.
Muutaman kerran olen ottanut Missun mukaan pihalle kantokopassaan.
Ensimmäisellä kerralla kun pistin sen maahan varjoisaan ja suojaisaan paikkaan pihlajan alle, kipaisi oravanpoikanen tervehtimään sitä ikkunaverkon läpi. Missu pyörähti salamana katsomaan otuksen perään, ja olisi varmaan kiivennyt sen perään puuhun jos koppa olisi ollut auki.
Se kuuntelee ihmeissään lintujen laulua, ja seuraa kiinnostuneena niiden hyppimistä maassa. Myös ohi kulkevaa siiliä Missu katsoi korvat pystyssä.
Eilen jatkoin makuja luonnosta -kokeilujani ja keräsin pihalta horsmia. Missu katseli kopastaan käsin, kun katkoin varsia koriin. Heti kun tulimme sisälle, kävi Missu horsmien kimppuun. Se pureskeli lehtiä ja saalisti pöydänreunan yli roikkuvia latvoja.
Osan lehdistä riivin irti ja pistin kuivumaan ritilälle lämpimälle puuhellalle. Loput varret niputin kuin vastat ja ripustin ne roikkumaan uunipellin varteen. Irrottelen niistä lehdet myöhemmin.
Lehdet maistuivat tuoreina maukkailta ainakin juustovoileivän päällä.
Nyrkillisen lehtiä soseutin sauvasekoittimella kohmeisten mustikoiden ja avocadon sekaan ja lorautin sekaan vähän vaniljanmakuista soijajuomaa. Välipalan päälle ripottelin kookoshiutaleita. Hyvää! Kannattaa kokeilla.
Seosta jäi kipollinen jääkaappiin. Aamulla lisäsin siihen kreikkalaista jogurttia ja gluteenittomia maissihiutaleita, ja terveellinen aamupala oli valmis.
Varret, joista olin jo riipinyt lehdet, pätkin muutaman sentin mittaisiksi, ja paistoin ne voissa kesäsipulin ja kukkakaalilohkojen kanssa. Mausteeksi ripottelin hieman suolaa ja forest blend -maustesekoitusta.
Paistos oli hyvää, mutta ensi kerralla jätän varsien alaosat käyttämättä. Niiden maussa ei ollut vikaa, mutta ne olivat puumaisia.
Paistoksen kaverina tarjosin savusiikaa. Ei ollut ruuassa nokan koputtamista. Paitsi Missulla, joka yritti parhaansa mukaan pihistää kalapalat itselleen vaikka oli juuri syönyt mahan täyteen kissanruokaa.
Varret, joista olin jo riipinyt lehdet, pätkin muutaman sentin mittaisiksi, ja paistoin ne voissa kesäsipulin ja kukkakaalilohkojen kanssa. Mausteeksi ripottelin hieman suolaa ja forest blend -maustesekoitusta.
Paistos oli hyvää, mutta ensi kerralla jätän varsien alaosat käyttämättä. Niiden maussa ei ollut vikaa, mutta ne olivat puumaisia.
Paistoksen kaverina tarjosin savusiikaa. Ei ollut ruuassa nokan koputtamista. Paitsi Missulla, joka yritti parhaansa mukaan pihistää kalapalat itselleen vaikka oli juuri syönyt mahan täyteen kissanruokaa.
LISÄÄ MAKUJA LUONNOSTA esimerkiksi näissä postauksissa
Herkkutattiherkkuja
Herkkuja metsäiseltä kotipihalta
Horsman lumoissa
ja hakusanalla luomuruokaa
Missusta tarinoita ja kuvia löytyy lisää hakusanalla don-sfinx.
