Itikkasota

Lapsuudenystäväni Anita kävi kylässä. Valvoimme yötä myöten maailmaa parantaen ja lopulta raahauduin puolitajuttomana sänkyyn. Missu-kissa jo veteli sikeitä luolassaan = täkistä taiteltu pesä tyynyni vieressä, kun kaivauduin sen viereen. 

Ehdin vajota uneen ehkä vartiksi, kun sinnikäs ininä korvanjuuressa herätti minut. 
Minut ja Missun. 

Missulla on kaksi olomuotoa, vauva ja pantteri. Itikan ininä kello kaksi yöllä herätti vauva-Missun pantterinvaistot, ja se alkoi tehdä hurjia loikkia inisevän otuksen perässä. Välillä pantterin hienot hypyt ilmassa katkesivat ja muks - loikka päättyi suoraan päälleni. Minä myös yritin saada häirikön hengiltä mutta turhaan. 

Juuri kun painoin pään takaisin tyynyyn, ininä alkoi uudestaan. 
Ja Missu alkoi taas loikkia ja loikkia ja loikkia ...

Krooh! Ehdin torkahtaa ehkä reilun tunnin, kun kaikki alkoi alusta. Välillä Missu tarvitsi  lisäenergiaa. Tuvasta kuului rouske, kun se kävi täydentämässä varastoja raksukupillaan. Sitten se jaksoi taas loikkia, loikkia, loikkia ...

Ininä lakkasi ja vajosin taas untenmaille. KUNNES kello puoli kolme ininä ja Missun itikanmetsästys alkoi taas. Verenhimoiset itikat kai löysivät reitin makkariin savupiipun kautta.

Väsähdin jahdissa niin, etten ollut havahtunut metsästäjä-Missun kömpimistä kainalooni. Heräsin siihen kun Missu alkoi kehrätä. Se röllötti selällään nihkeässä kainalossani ja odotti rapsutusta. 

ITIKAT: PLÄÄH!
Missujuttuja löytyy lisää tunnisteella don-sfinx

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Säärystimet virkkaamalla

Kuva
Leila tilasi pitkät virkatut säärystimet, jotka nyhersin paksusta langasta. Kellertävät langat, paitsi alareunan tummankeltaisen, värjäsin monta vuotta sitten alkukesällä sekalaisilla kasveilla, joita pihalla sattui innostuksen hetkellä vihertämään. En ole ihan varma, mitä pataan kaikkea pistin. Muistelen liotelleeni lankoja ainakin pajun- ja koivunlehtiliemessä ja jonkun kokeilun tein lepänlehdillä. Pureutusaineena käytin nokkosta. Mahdollisuuksien mukaan hyödynnän lankavärjäyksissä saaveihin kertynyttä sadevettä. Värjätyt langat olivat alunperin jotain epämääräisiä vaaleita keriä. SIninen lanka on toisella kierroksella eli purettua ja loput lankojen loppukeriä. Virkkasin nelosen koukulla 54 ketjusilmukkaa, ja vasta jossain nilkan seutuvilla kavensin virkkausta hyppäämällä kolme kertaa kahden silmukan yli.  Ensin virkkasin avointa perusvirkkausta neljä kerrosta, jonka jälkeen yhdistin reunat ja aloin virkata putkea. Siten sain saumattomat säärystimet.  Nelj...
Lue lisää

Jäähyväiset

Kuva
Hei kaikille lukijoille.  Tämä on viimeinen postaus Mäntymäeltä.  Täällä kirjoittaa Leila, ei enää Kristiinan sanelusta, vaan Kristiinan kunniaksi.  Blogin idearikas luoja, minun ja siskojeni Heidin ja Johannan maailman rakkain äiti, Bayowan, Nuotin, Seelan, Edenin, Leonin ja tulevan tyttövauvan rakastava, hupsutteleva ja huolehtiva mummi lähti tästä maailmasta eteenpäin.  Äidille tämä blogi oli iloisten asioiden paikka, murehtimisvapaa ja hyvää mieltä tuova ideanurkka. Äiti aloitti tämän blogin sen jälkeen kun hän sairastui ja halusi paikan missä sairautta ei ole, siksi ikävät asiat eivät kirjoituksissa näkynyt, ei ennen viimeisiä aikoja.   Lukijoiden kommentit toivat paljon iloa ja näin ollen kiitänkin teitä äitini puolesta. Uskoisin äidin niin haluavan.  Jätän blogin tänne paikoilleen. Lapsenlapset voivat sitten halutessaan käydä lueskelemassa mummin elosta Mäntymäellä, sekä ehkäpä satunnaiset uudetkin vierailijat löytävät tääl...
Lue lisää

Lankojen värjäys koukuttaa

Kuva
Minulla ei ollut aluksi mitään käsitystä, miten lankoja oikeaoppisesti pitäisi värjätä.  Sen verran katsoin ohjeita vanhasta niksikirjasta, että värin puretusaineena voisi  käyttää raparperiä, katajaa tai nokkosta.  Se oli hyvä tieto, koska en halunnut ostaa kokeiluun muuta kuin langat, ja  pihallani parhaiten menestyvä kasvi on nokkonen. M etsänpohjassa kitui  muutamia laihoja varsia kasvattava raparperi, ja katajien huonot oksat joutivat pataan. Jokunen tiili sai kelvata pihan tulisijaksi ja kattilan virkaa ajoi alumiiniastia, jonka  pohja oli vääntynyt talvella. Unohdin nimittäin tyhjentää saavin,  jonka pohjan vesi jäätyessään muotoili puolipallon muotoiseksi. Pyöreä pohja  ei haitannut mitään, sillä saavi keikkui hienosti tiilien välissä.  Täytin astian puolilleen sadevettä, tungin veteen reilusti nokkosia ja  vuoronperään erilaisia kasveja, mitä nyt satuin pihalta löytämään. Ainekset  saivat kiehua k...
Lue lisää