Pahat unet sieppariin

Tämä iso puinen renkula pyöri nurkissa pitkään ennen kuin sain aikaiseksi väkertää siitä jättimäisen unisiepparin. 


Usein päällystän siepparien kehikot nahkasuikaleilla, mutta tällä kertaa jätin nätisti patinoituneen renkaan paljaaksi. 

Liina oli ehjä, mutta siinä oli muutamia ärsyttäviä pieniä pinttymiä, joita en millään saanut pois. 


Kiinnitin liinan kuumaliimalla kiinni kehikkoon, ja aloin peittää pinttymiä korviksia varten tärkkäämilläni pitsikukkasilla. Silppusin joskus aikaisemmin kirjavan pitsiliinan palasiksi, ja sain siitä tarvikkeita erilaisiin näpertelyihin. 
Loppujen lopuksi liimasin sieppariin kaikki kukat, vaikka peitostöihin niitä olisi tarvinnut vain kolme kappaletta. 

Yhden tahran peitin puisella lakatulla lätkällä, joka oli joskus ollut nukkeleikkien lautanen. Sen reunasta oli lohjennut iso pala, joten raaputin irti sen loputkin reunat. 

Tapanani on usein mennä takapuoli edellä puuhun. Niinpä en nytkään etukäteen ajatellut miten siepparin toteuttaisin. Vasta siinä vaiheessa, kun kukat olivat kiinni kuumaliimalla, älysin, että ne näyttivät pöljiltä. 

Tässä pitäisi olla kuva välivaiheesta, jolloin kukat vielä olivat neljää väriä, vihreitä, liloja, vaaleanpunaisia ja epäämääräisen vaaleita. Kuten arvata saattaa, jäi kuva ottamatta. 

Tein kukista yhteinäisemmät maalaamalla ne ja puulätkän mustikansinisellä maalilla, jota olen käyttänyt moniin juttuihin. 
Kun maali oli kuivunut, töpöttelin sen päälle sinistä glitteriä.


Poronnahkaisiin nauhoihin pujottelin metallinvärisiä helmiä. 


Lopuksi tein sulkatupsuja, ja kiinnitin ne siimalla nahkanauhoihin.


Lisää sieppareita



Tämän blogin suosituimmat tekstit

Säärystimet virkkaamalla

Jäähyväiset

Lankojen värjäys koukuttaa