Eläinlapset piilosilla


Metsäinen pihani ja sen vieressä oleva vanha metsä on monille eläimille ja linnuille hyvä paikka asustella. Kertokoon tämä kuvasarja pieniä tarinoita suloisista eläinkavereistani.


Kun on hiljaa pihamaalla, voi ensisilmäyksellä luulla olevansa siellä yksin. 
Tarkemmin katsoen ympärillään voi nähdä vaikka mitä. 

Jos en olisi nähnyt rouva Fasaanin menevän päivälevolle kivikon taakse, en olisi sitä varmaankaan siellä huomannut. Sillä oli iso katras poikasia, jotka kaikki kipaisivat hetkessä piiloon emon ohjeiden mukaisesti. 





Kaikkein pienimmät tarvitsevat joskus hieman apua. Koleana loppukesän päivänä pienenepieni oravavauva kömpi mielellään vaaleanpunaisen villapipon sisälle lämmittelemään. 






  Pupulapset eivät ole kaikkein parhaimpia piiloleikeissä.

Kaikki eivät välitä piiloutua. Tämä kaveri viihtyi pitkiä aikoja kivellä nököttäen ja ympärilleen katsellen. 


Tämä teini-ikäinen rusakko piti usein sadetta hylätyssä koirankopissa. 


Räkättilapset säntäilevät aluksi sinne ja tänne ja jäävät sitten usein poseeraamaan liikkumatta.




Pienet siilit keräävät ensin rohkeutta mustikanvarpujen takana ja tulevat sitten syömään. 




Lisää kuvia eläinlapsukaisista toisella kerralla. 

Lisää eläinjuttuja löytyy hakusanoilla oravat, linnut, siilit, puput, metsäkauriit.


Tämän blogin suosituimmat tekstit

Säärystimet virkkaamalla

Jäähyväiset

Lankojen värjäys koukuttaa