Kauriskarja kasvaa
Kauriit ovat syksyn ajan kulkeneet enimmäkseen pienissä porukoissa. Pihalla ovat vuoronperään vierailleet esimerkiksi äiti ja kolme vasaa, äiti ja kaksi vasaa, yksinäinen rouva, sarvipää, yksisarvinen tai kaksi rouvaa.
Kun talvi on nyt kunnolla tehnyt tuloaan, ovat kauriit alkaneet liittyä toistensa seuraan. Enimmillään niitä on ollut vasta kuusi yhtä aika syömässä, ja useimmiten tässä käy viiden kauriin porukka. Jonkun ajan kuluttua kaikki kauriit luultavasti taas lyöttäytyvät yksiin.
Viiden kauriin sakkiin kuuluvat yksisarvinen, suorasarvi, äiti, pikkupoika ja pikkutyttö. Oikeastaan yksisarvinen ei enää ole yksisarvinen, koska sen toinenkin sarvi oli pudonnut. Eilen sarvi vielä oli paikoillaan, mutta tänä aamuna sen paikalla oli vain kolo.
Viime syksynä sain yhden sarven kauriilta lahjaksi. Tässä siitä postaus
Viime talven ajan kauriit kulkivat useimmiten kahdentoista kauriin laumassa. Näky oli aivan uskomaton, kuin sadussa. Kaksitoista kaurista lähimmillään vajaan metrin päässä ikkunasta on aika paljon! Kauriit nukkuivat tässä päikkäireitä, söivät herkkuja kaikessa rauhassa, ja usein ne jäivät pihalle yökylään.
Missu ei aluksi ollut kauriista yhtä kiinnostunut kuin linnuista, mutta nykyisin se katselee kauriita pitkiä aikoja aivan hievahtamatta.
Välillä Missu haluaa paraatipaikalle syliin. Silloin se on muuten liikkumatta, mutta sen häntä pieksää puolelta toiselle.
Kauriit tykkäävät nuoleskella nuolukiveä. Jos ruoka loppuu niiden kasoilta, ne käyvät tutkimassa lintulautojen alustat. Nuolukiveä käyvät lipomassa myös oravat ja puput.
Tämä pikku sarvipää on vasta vauva.
Se on pienempi kuin sisarensa, mutta se on tosi terhakka ja utelias.
Lähikaupasta lahjoitetaan kauriille bioroskikseen meneviä hedelmiä ja kasviksia laatikkotolkulla. Niiden lisäksi ostan joka talvi kauriille satoja kiloja kauraa ja nuolukiven. Pari kaveriani tuo niille kuiviksi päässeitä leipäpalasia, ja syksyisin portaille ilmestyy silloin tällöin omenapusseja. Lähistöllä asuvat kaurisfanit keräävät maahan tippuneita omppuja ja tuovat ne kauriille.
Pihalla on vielä viimetalvinen heinäpaali, mutta se pitäisi hajoittaa pahnoiksi. Ainakin paalin pintaheinät ovat menneet pilalle.
Kauriiden ruokkimisessa on iso homma. Istumme kaverini kanssa tuntikausia pilkkomassa ruokia sopiviksi suupaloiksi. Varsinkin kovilla pakkasilla ruokaa täytyy laittaa tarjolle monta kertaa päivässä ja joskus vielä yölläkin.
Ruokkimiseen menevä aika on pieni vaiva siihen nähden, miten paljon iloa kauriit antavat.
Päivät ovat olleet liian hämäriä kuvausta ajatellen, mutta en silti malta olla ottamatta kuvia. Minulla on satoja ja satoja kauriiden kuvia. Tämän postauksen kuvat ovat lähipäiviltä.
ja hakusanalla metsäkauriit.
