Puolukassa

Vaikka en pystykään poimimaan kuin muutaman marjan kerrallaan, lähden mielelläni puolukkaan. Tärkeintä on laittaa hyvät eväät. Mukaan pitää ottaa sekä suolaista että makeaa purtavaa ja kuumaa ja kylmää juotavaa. Eväät maistuvat retkellä aina, vaikka lähtiessä olisi syönyt mahan täyteen.

Kun muut ahkerasti poimivat puolukoita, minä nuuhkin syksyn tuoksuja ja kuuntelen hiljaisuutta. Viime kerralla noukin peräti poimurillisen marjoja, ja aika monta kourallista pistin suoraan suuhuni. 

Tähän piti laittaa kuva pelleillä kuivumassa olleista marjoista, mutta olin vahingossa pyyhkinyt sen kamerasta pois ennen koneelle siirtämistä. Fiksua! Joskus olen liian nopea.

Nyt puolukat ovat survoksena odottamassa popsijoita. Survimen kanssa painiminen on turhan raskasta, joten teen survoksen sauvasekoittimella. Siinä ei nokka kauaa tuhise, kun sankollinen puolukoita on soseena. Sosetta räiskyy yleensä pitkin seiniä, mutta se on pieni paha soseen nopean valmistumisen rinnalla. 

Sieltä täältä napsin myös variksenmarjoja, jotka vasta viime vuosina ovat saaneet suosiota terveellisyytensä vuoksi. 

Kun kyllästyin kyykkimään, aloin pällistellä kiinnostavia näkymiä. Marjapaikan läheinen pirunpelto on aika hieno.

Hämähäkkien seitit erottuivat hienosti kosteassa säässä.

Pitkät naavat puissa kertoivat metsän puhtaasta ilmasta.

Lähimetsässä kasvaa punaisia viinimarjoja. Koska linnut ovat pensaat istuttaneet, niin ne saavat marjat myös syödä.

Tämän syksyn marjavarastoni on parempi kuin vuosiin. Puolukoiden lisäksi sain lahjaksi kilokaupalla lakkoja, mansikoita, vattuja ja mustikoita. Missu auttaa kaikissa kotihommissa, niin myös marjojen putsauksessa.

Lisää retkiä hakusanalla retket