Lisää värjäyskokeiluja

Väreillä leikkiminen on hauskaa. Kun pitkästä aikaa pääsin alkuun kankaiden värjäyksessä, päätin kokeilla vielä vähän lisää. 

 Ostin jauhemaisen Nitor-yleisvärin, jollaisella joku vuosi sitten värjäsin kellastuneet pitsiverhot sinisiksi. Pitää joskus laittaa niistä kuva. Silloin värjäsin jälkivärissä kaksi kapeaa pitsiverhoa vaaleansinisiksi. 
Verhoissa väri on kestänyt hyvin. Ehkä asiassa on auttanut se, että verhot ovat vain vähän aikaa kerrallaan ikkunoissa, enkä pese niitä joka kerran jälkeen.

 Nyt otin käsittelyyn valkoiset salusiinit, jotka ompelin joskus pöytäliinasta ja muutaman valkoisen vanhan tyynyliinan.
Tein salusiinit täyteen myttyjä kuminauhoilla, rypistin verhot möykyiksi ja tungin pataan. 
Väri numero 11 toimi muuten hyvin, mutta tein liian tiukat möykyt, ja väri tarttui vain sinne tänne.


 En muistanut ottaa välivaiheesta kuvia. Kuva, jossa kankaat iloisen keltaisina loistavat, on otettu toisen kierroksen jälkeen. 

 Tyynyliinalle kävi samoin kuin verhoille- suurin osa liinasta jäi valkoiseksi. Olin kuvitellut saavani tyynyliinaan kivat valkoiset raidat keltaisen keskelle. No eipä tullut raitoja, vaan tuommoinen omituinen keltainen pläjäys liinan keskelle, joten myös tyynyliina joutui uudestaan pataan. 

 Toinen kierros

 Tein verhoihin uudet mytyt, ja pistin ne uudelleen pataan. Olin sekoittanut kattilaan keltaisen, nestemäisen Nitor-tekstiilivärin tykötarpeineen. 
En poistanut kankaista ensimmäisen värjäyksen jälkiä, vaikka ohjeessa niin käskettiin tehdä. Aiemmin värjätyt kohdat näkyvät nyt osittain tummempina kun suurin osa kankaasta. Se on oikeastaan kiva yksityiskohta, ja kankaat ovat aika eloisan näköiset. 

 Mitä tästä opimme:

 Jos haluaa priiman tuloksen, kannattaa seurata käyttöohjeita. 
Jos talonpoikaisjärjen kokeilut eivät kiinnosta, on netissä varmaan vinot pinot ohjeita.
Jauhemainen väri on nestemäistä paljon edullisempaa, ja lopputulos on vähintääkin yhtä hyvä - tai sitten vähemmän hyvä - molemmilla. 
Väriä lähtee huuhtoessa loputtomiin. Ensimmäisellä kerralla annoin veden valua sanomalehtien päälle leivinuunin lämmössä. Toisen kierroksen jälkeen vein kankaat valumaan ulos, koska keltaisia tipluja oli tuvassa jo riittämiin.  

 SEURAAVASTA KOKEILUISTA POSTAUS PIAKKOIN

 Edellinen kokeilu tässä
Dylon-värien kokeilua

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Säärystimet virkkaamalla

Kuva
Leila tilasi pitkät virkatut säärystimet, jotka nyhersin paksusta langasta. Kellertävät langat, paitsi alareunan tummankeltaisen, värjäsin monta vuotta sitten alkukesällä sekalaisilla kasveilla, joita pihalla sattui innostuksen hetkellä vihertämään. En ole ihan varma, mitä pataan kaikkea pistin. Muistelen liotelleeni lankoja ainakin pajun- ja koivunlehtiliemessä ja jonkun kokeilun tein lepänlehdillä. Pureutusaineena käytin nokkosta. Mahdollisuuksien mukaan hyödynnän lankavärjäyksissä saaveihin kertynyttä sadevettä. Värjätyt langat olivat alunperin jotain epämääräisiä vaaleita keriä. SIninen lanka on toisella kierroksella eli purettua ja loput lankojen loppukeriä. Virkkasin nelosen koukulla 54 ketjusilmukkaa, ja vasta jossain nilkan seutuvilla kavensin virkkausta hyppäämällä kolme kertaa kahden silmukan yli.  Ensin virkkasin avointa perusvirkkausta neljä kerrosta, jonka jälkeen yhdistin reunat ja aloin virkata putkea. Siten sain saumattomat säärystimet.  Nelj...
Lue lisää

Jäähyväiset

Kuva
Hei kaikille lukijoille.  Tämä on viimeinen postaus Mäntymäeltä.  Täällä kirjoittaa Leila, ei enää Kristiinan sanelusta, vaan Kristiinan kunniaksi.  Blogin idearikas luoja, minun ja siskojeni Heidin ja Johannan maailman rakkain äiti, Bayowan, Nuotin, Seelan, Edenin, Leonin ja tulevan tyttövauvan rakastava, hupsutteleva ja huolehtiva mummi lähti tästä maailmasta eteenpäin.  Äidille tämä blogi oli iloisten asioiden paikka, murehtimisvapaa ja hyvää mieltä tuova ideanurkka. Äiti aloitti tämän blogin sen jälkeen kun hän sairastui ja halusi paikan missä sairautta ei ole, siksi ikävät asiat eivät kirjoituksissa näkynyt, ei ennen viimeisiä aikoja.   Lukijoiden kommentit toivat paljon iloa ja näin ollen kiitänkin teitä äitini puolesta. Uskoisin äidin niin haluavan.  Jätän blogin tänne paikoilleen. Lapsenlapset voivat sitten halutessaan käydä lueskelemassa mummin elosta Mäntymäellä, sekä ehkäpä satunnaiset uudetkin vierailijat löytävät tääl...
Lue lisää

Lankojen värjäys koukuttaa

Kuva
Minulla ei ollut aluksi mitään käsitystä, miten lankoja oikeaoppisesti pitäisi värjätä.  Sen verran katsoin ohjeita vanhasta niksikirjasta, että värin puretusaineena voisi  käyttää raparperiä, katajaa tai nokkosta.  Se oli hyvä tieto, koska en halunnut ostaa kokeiluun muuta kuin langat, ja  pihallani parhaiten menestyvä kasvi on nokkonen. M etsänpohjassa kitui  muutamia laihoja varsia kasvattava raparperi, ja katajien huonot oksat joutivat pataan. Jokunen tiili sai kelvata pihan tulisijaksi ja kattilan virkaa ajoi alumiiniastia, jonka  pohja oli vääntynyt talvella. Unohdin nimittäin tyhjentää saavin,  jonka pohjan vesi jäätyessään muotoili puolipallon muotoiseksi. Pyöreä pohja  ei haitannut mitään, sillä saavi keikkui hienosti tiilien välissä.  Täytin astian puolilleen sadevettä, tungin veteen reilusti nokkosia ja  vuoronperään erilaisia kasveja, mitä nyt satuin pihalta löytämään. Ainekset  saivat kiehua k...
Lue lisää