Postikorttiaarteitani 1950-60 -luvuilta

Olen säästänyt paljon vanhoja postikorttejani ja kirjeitäni. Kiitos taaperovuosieni korttien talteen laittamisesta kuuluu varmaan äidille ja Anni-mummille. Kansakouluikäisenä tykkäsin postikorteista hurjan paljon, ja varmaan siksi niitä jemmailin. Pidin kortteja myös kirjanmerkkeinä. 

Oikeanpuoleisen kortin isä on lähettänyt Helsingin reissulta oikeastaan äidille, mutta olen sen ominut. Toukokuussa 1958 Isä nimittäin antaa kortissa ohjeita vauvan vaunujen hankkimisesta: Älä osta vielä niitä vaunuja. Katsotaan sitten yhdessä, jos vaikka jotenkin muuten järjestyisi. Kyseessä oleva vauva olen minä. Kortti lienee ihan ensimmäisiä saamiani kortteja.

Kissakortin olen saanut äidiltä ja isältä 3-vuotispäiväni johdosta. Jossain vaiheessa minulla oli tapana järsiä korttien nurkkia, ja ehkä siksi kissakortinkin nurkka on pyöristynyt. 

Allaolevan kuvan viisi korttia ovat myös ensimmäisiä sukulaisilta saamiani onnittelukortteja syntymä- ja nimipäivinä. Ennen on ollut tapana lähetellä kortteja myös muina kuin kutsumanimen päivinä. Kortteja on annettu paljon myös käsipostissa. Korteista saa selville monia asioita.

Tänä kesänä sain Kristiinan päivänä vain yhden kortin ja muutaman viestin. Eipä paljon passaa valitella, koska en itsekään lähettele nykyisin kortteja kuin harvoin.

Piiretty kukkakortti 21.7.59 Sydämelliset nimipäiväonnittelut ja terveiset Anni mummilta Aino-tädin luota. Kortin mukaan samassa kyläpaikassa olivat käymässä myös kummitätini Tyyne-täti ja serkkuni Tuula ja Terttu. Äidinäiti Anni-mummi asui meillä, ja korteista näkee, milloin mummi on käynyt muiden lastensa luona. 

Kukkakortin viereinen lapsiaiheinen kortti on Aino-tädiltä. Ensimmäisen nimeni Anna olen saanut Anni-mummin mukaan. Anni oli Annan lempinimi. Ehkä siksi sukulaiset ovat muistaneet myös minun nimipäiväni. 9.12.59 Onnea nimipäivänäsi. Pidä pienet juhlat näiden pullien voimalla. Nuo piirakat pitäisi lämmittää voin kanssa, muuten ne eivät ole paljon minkäänlaisia. Olen leiponut koko päivän. Piirakat ja pikkuleivät vievät mahdottomasti aikaa. Oletko nähnyt joulupukkia? 
Aino-tädillä oli kiva tapa leipoa ja lähettää meille leipomuksiaan. Paketeissa oli usein myös villasukkia ja myös muita omatekoisia vaatteita. 

Onkiva kissa -kortti tuo Anni mummin terveiset pikkuiselle ystävälle Tyyne-tädin luota Pyhäkummusta. Kortti on tullut ennen vuotta -62, jolloin muutimme pois Joensuusta

Keinuvat lapset -kortissa on paljon tietoa: Onnea 2-vuotispäivänäsi! Eilen se juhla oli, mutta en tiennyt ennenkuin Anni-mummi kirjoitti. Asumme nyt omassa talossa, ja saat uskoa, että töitä riittää, kun ensin on siivottava joka nurkka. Kirjoitan ensi viikolla oikean kirjeen. Terveisin Aino ja Arvi

Myös Minni ja Mikki -kortti on nimipäiväkortti ahkerasti kortteja kirjeitä lähettäneeltä Aino-tädiltä;  22.7.61 Onnea Kristiinalle! Aino ja Arvi

Kortteja annettiin usein myös kotiväelle. Tallessani on monia pääsiäis -ja joulukortteja. Mummi on aina kirjoittanut kortit itse, ja muun perheen puolesta kirjurina on toiminut äiti. Äiti on listannut onnittelijoiksi koko perheen koiria myöten.

Vaikka olen lukenut kortteja lukuisia kertoja, vasta tätä postausta kirjoittaessani huomaan, ettei mummi ole laittanut Annin ja mummin väliin väliviivaa kuten itse olen tottunut laittamaan.  

Kaikissa korteissa ei ole päivämääriä tai ne ovat postimerkkien päällä huonosti luettavissa. Jos leimasta saa selvän edes paikkakunnasta kuten myös vastaanottajan osoitteesta voi kuitenkin usein päätellä vuosilukuja. 

Usein kortteihin on määritelty vastaanottaja eri sanoin, Neiti, Pikku-Neiti, Neitokainen ja aikanaan Koululainen.

Jeesus-kortin olen saanut ennen vuotta -62, koska osoitteeni on siinä Sillankorva Joensuu; Hyvää Pääsiäistä t. Anni mummi

Hevoskortti on onnittelukortti Anni mummilta, mutta siinä ei lue onnittelun syytä eikä päivämäärää.

Hevosten viereisen koirakortin on kirjoittanut Taina-siskoni: Terve! Onnee! Onnee! Onnee! Käsipostissa saamassani kortissa lukee vain nimeni. Tainan käyttämistä tikkukirjaimista voi kuitenkin päätellä, ettei kirjoittaja ole ollut kovinkaan iso. 

Koiran viereisen kissakortin mummi on antanut minulle joulun kunniaksi; Iloista Joulua 24.12.62 Anni mummi. 

Kortilla, jossa on kaksi kissaa, mummi onnittelee nimipäivänäni: Paljon onnea Annan päivän johdosta! t. Anni mummi

Ennen muuttoamme Joensuusta olen saanut mummilta myös Tupu, Hupu ja Lupu -kortin; Terveiset Kristiinalle kiltille tytölle Anni mummilta. Lapsuusaika riemuisa, ei silloin huolet paina. Oi, jos luoja soisikin, mun lapsena olla aina!

Pieni tipukortti on vuodelta 1968: Hauskaa Pääsiäista Anni-mummi. 

Suurin osa saamistani korteista on eläinkortteja. Kortti jossa kissa istuu pyykkinarun alla, on pääsiäiskortti vuodelta 1969; Hauskaa pääsiäistä Anni mummi

Päivänkakkarat olivat Anni-mummin lempikukkia, ja se näkyy myös monessa kortissa:  7.7.60 olen sinipohjaisesella päivänkakkarakortilla saanut mummin kuulumiset Tyyne-tädin luota.

Valkoinen päivänkakkarakortti on ennen vuotta -62; Parhaat Onnittelut Anni mummilta!

Ja taas nimpparikortti; Paljon onnea Kristiinalle 24.7.1969. Piirretty koira -kortin on äiti kirjoittanut koko koko perheen puolesta. Kissat silkkiverhon edessä on juhlistanut Annan päivää joulukuussa, ja koska vietimme mummin kanssa nimppareita samana päivänä, on äiti kirjoittanut korttiin myös mummi; Paljon onnea Annan päivänä mummi, isi, äiti ... 

Myös kotiväeltä saamiani syntymäpäiväkortteja on tallessa monilta vuosilta.

Kissa haravan takana; Paljon onnea 5-vuotiaalle 

Piirretty poika tikkailla;  Paljon onnea 6-vuotiaalle isi, äiti ... ja Niina eli meillä oli tuolloin vasta yksi koira. 

 7-vuotispäivänä perhe onnittelee minua kortilla, jossa istuu kaksi koiraa. 

Kissat korissa on perheeltä saanut Neitonen Kristiina 29.4.1969 Hyvin paljon onnea 11-vuotiaalle toivottavat ... Koirien nimiä on jo kaksi, joten olemme Niina-lassien lisäksi saaneet myös Monan, saksanseisojan. 

Niinan Pekka sai mummilta ja ukilta joululahjaksi, ja Monan isä hankki muka metsästyskoirakseen. Monasta tuli enemmän lasten lemmikki kuin isän metsäkoira. Isä joskus valitti, että Niina haukkui liikaa ja hankki koiran joka ei haukkuisi. Hah-hah, Mona haukkui aivan yhtä paljon kuin Niinakin. Kun joku oli ovella, juoksivat kaverukset vauhdilla oven taakse haukkumaan. Mona sai myöhemmin kuusi pentua, joista toisia puolet pienempi Ringa jäi meille kolmanneksi koiraksi. Äiti halusi aina antaa koirille mahdollisimman kauniit nimet. 

Mustan kissanpennun olen saanut kotiväeltä; Pikku Neitonen, Myöhästynyt nimipäiväonnittelu Kristiinalle vuonna 1969 ja myös alimmainen kissa on onnittelukortti. 

Meillä ei koskaan ollut kissaa, mutta kissakortteja olen saanut ison pinon. 

Myös isän sisko Raija lähetteli paljon kortteja. Kaksipuoleinen kortti, jossa Nalle kurkistaa ulos ikkunasta, oli mielestäni superhieno. Sen olen saanut 8-vuotispäiväkseni. Sydämelliset onnittelut Kristiinalle 29.4.-66 toivoo Raija-täti ja Pentti-setä

Myös Elvis-kortti on synttärikortti; Paljon onnea 6-vuotiaalle Raija-täti ja Pentti-setä

Talvikortti on tullut Pikku-Neidille jouluksi ennen vuotta -62 Tertulta ja Tuulalta. Kortti on kirjoitettu huolellisesti kaunokirjoituksella. 

Lisää nimipäivien muistamisia. Koirat parturissa on päivätty 22.7.61 eli se  on ehtinyt perille nimipäiväksi. Paljon onnea Kristiinalle Tuula ja Terttu

Tipukortti on tullut serkuilta pääsiäiseksi -59; Hyvää Pääsiäistä Tuula ja Terttu  

Tuula-serkku on seuraavana kesänä onnitellut minua omalla koirakortilla ja kysyy kortissaan: Leikitkö sinä vielä paljon Arjan kanssa. Muistan kyseisen, tien toisella puolella asuneen Arjan vain hämärästi, koska hän yllätten muutti pois. 

Myös valkoinen kissa on onnittelukortti: Onnea nimipäivänäsi Tyyne ja Tuula. Kortista puuttuu Terttu-serkun nimi, eikä siinä ole päivämäärää. Jos kortissa olisi päiväys, voisin kysyä Tertulta syytä hänen nimensä puuttumiseen. 

Lemmikit-kortti sekä onnittelee että kertoo muita kuulumisia. Siinä lukee esimerkiksi; Myöhästyneet onnittelut Kristiinan päivänä. Keräsin lauantaina 11 l mustikoita, kun pääsin autolla 10 km päähän. Aino. Koska Arvi-sedän nimi puuttuu, oli Aino tuolloin jo jäänyt leskeksi. 

Sininen kissa tuo terveiset kesällä -66 Muurlassa englanninkurssilla olleelta Ainolta. Päivän opiskelun jälkeen hän kirjoittaa: Osaan jo sujuvasti kuunnella englantia. On lämmintä ja minäkin voin uida monta kertaa päivässä. Täti myös kiittää kirjeestä ja kuvasta ja pyytää Tainaa ja minua kirjoittamaa hänelle kortti. 

Valkoinen virallinen tervehdys on Joensuun mummilta ja ukilta ylioppilaaksi pääsyn johdosta. Tavallisesti  sain heiltä kuvakortteja. 

Tästähän tuli pitkä postaus, vaikka olen vasta korttimuisteluiden alussa. Ehkäpä kirjoitan aiheesta lisää, kunhan tutkin korttejani hieman.