Perintökiikkuun tilkkutyyny

Maalasin mummin perintökiikun muutama päivä sitten keltaiseksi. 

Aiheesta on postaus tässä Perintökiikku keltaiseksi.

Eilen sain istuinosan valmiiksi.

Mummin ompelema istuinosan tilkkupeitto oli niin laho, että sen tilalle piti ommella uusi.

Koska istuintyynyn täytteet olivat nuhjuiset ja lytyssä, päätin vaihtaa nekin samaan syssyyn. Kun irrottelin täytteet huomasin, että vanerilevyä kehyksissä pitäneet naulat olivat löystyneet. Vedin naulat irti, ja kaverini ruuvasi levyn uudestaan paikoilleen. Samalla hän vuoli vanerin reunat pyöreämmiksi, etteivät ne revi kangasta. 

Tilkut ovat peräisin mikä mistäkin. VIhreä on kukikas pala Tainan ja turkoosi kukikas äidin kesämekkoa. Toinen turkoosi kangas on kaapissa kutistuneesta tunikastani, ja keltakukkainen mummin ja ukin ikkunaverhosta. Keltaruutuisesta kankaasta taisi lapsuudenkodissani olla pöytäliina ja päivänkakkarakangas on pala kirpusta viidelläkymmenellä sentillä ostamaani mekkoa. Mekon malli oli ruma ja mekko oli huonosti ommeltu, mutta ostinkin sen kankaan takia.

 

Ensin ompelin tilkut pötköiksi ja sitten tikkasin pötköt yhteen. Tilkkukankaan alle ompelin vahvikekankaan.

Laitoin pehmikkeeksi kolme kerrosta ohutta vanua ja niiden päälle palan tikkikangasta. Pehmikkeet kiinnitin nitojalla vaneriin, ensin vanut muutamalla nipsulla ja tikkikankaan niitä tiukemmin.

Myös tilkkukankaan kiinnitin nitojalla. Näköjään olisi kannattanut painaa kangasta silitysraudalla muutama kerta. 

Lisää tuunattuja istuimia löytyy tunnisteella istuimet.