Hattujen lumoissa, hattupostaus numero 2
Missu innostui hattuleikistä yhtä paljon kuin minä. Se tipsutteli hattujen keskellä ja välillä maisteli hattujen materiaaleja.
Olkihattu meni vähän lyttyyn, kun Missu istui sen päälle.
Harmaa miesten huopahattu on ukkini peruja. Se taitaa olla aika samanlainen kuin idolini Jean Sibeliuksen hattu.
Ennenvanhaat hatut kuten muutkin vaatteet ja asusteet tehtiin kestämään. Tällä komeudella on ikää kymmeniä ja kymmeniä vuosia, ja yhä se on käyttökunnossa.
Missu on ärtyisä juoksuaikansa takia, mutta hattuja tutkiessaan se oli taas tavallinen Missu.
Toffeenvärisen samettimyssyn alkuperä on tuntematon. Se voisi olla mummini hattu, mutta varma en ole.
Kiva hattu se on joka tapauksessa.
Valkoinen huopahattu oli ensimmäisiä hattuostoksiani yli 30 vuotta sitten. Oikeastaan etsin värikkäämpää lierihattua, mutta valkoinen oli ainoa minkä löysin. Käytin sitä pitkään paremman puutteessa, mutta se ei ole kovin hyvä. Kupu on liian matala, eikä värikään ole suosikkini.
Musta huopainen pillerihattu on aina muodissa.
Myös ruskea huopahattu on ensimmäisiä hattuostoksiani. Se löytyi kirppikseltä ja on ollut kovassa käytössä.
Missu ei vielä ole varma suosikistaan.
Mustan samettilätsän toin Leilalle tuliaisiksi maailmalta yli 20 vuotta sitten. Se ei tainnut olla kovin mieluisa, enkä muista Leilan sitä monta kertaa käyttäneen. Minä käytän sitä joskus, eikä se ole hullumman näköinen päässä.
Kaksi muuta hattupostausta voi katsoa tästä
