Uusimmat kirput
Kävimme lankalauantaina Leilan perheen kanssa tutkimassa, josko Jaanan kirpusta löytyisi heille jotain. Ei pahemmin löytynyt, mutta minulle kyllä löytyi.
Keltainen kausi jatkuu, joten tämä kolmen euron paitis piti tietty ostaa. Kolme euroa on kyllä aika paljon kirppupaitiksesta, mutta olkoon. Kuosi on kiva, joten ehkä ostos oli arvoisensa.
Paitis on vähän löysä, mutta kolmella eurolla ei voi vaatia täydellisyyttä. Jos viitsin, ompelen paitaan muutaman muotolaskoksen.
Oppikoulun toisella tai kolmannella luokalla ommeltiin käsityötunnilla kesäpuseroa. En ollenkaan osannut ommella, ja hikisin käsin yritin saada edes jotain saumaa valmiiksi. Sitten vielä äkäinen opettaja tuli viereen vahtimaan ja käski ommella etukappaleeseen kaksi muotolaskosta. En voinut niin tehdä, koska en ollut koskaan kuullutkaan mistään muotolaskoksesta. Taas kerran piti salakuljettaa tekele kotiin mummin korjailtavaksi.
Tässä mekossa on jotain kivaa. Tykkäsin varsinkin sen hinnasta, joka oli yksi euro. Roikkuessaan mekko näyttää omituiselta violetilta pötkylältä, mutta se on ehkä kehityskelpoinen.
Mekko on omituisen pituinen, joten luultavasti pätkäisen sen helman lyhyemmäksi. Saattaa käydä niinkin, että katkaisen mekon poikki, ja saan siitä pienellä työllä kesäksi paidan ja hamosen.
Ei ollut hinnakirossa tämäkään ostos. Pöksyt irtosivat eurolla, ja kaupantekijäisiksi tuli kasa koirankarvoja. En ole vielä sovittanut housuja, mutta luultavasti näytän niissä pallomaiselta.
Pienet silkkikukkaniput tarttuivat käteen väkisin. Euro kilahti taas tiskiin.
Huuhtaisin niistä enimmät pölyt, purin osiin ja koristelin niillä yhden kehyksen. Vaihteeksi. Leila onneksi halusi yhden valmiin kehyksen, niin sain hyvän syyn tehdä muutaman uuden. Kehyksistä teen postauksen myöhemmin.
Sitä odotellessa, ken haluaa, voi vilkaista aiemmin näpertelemiäni kehyksiä vaikka tästä Koristeellisia kehyksiä yhä vaan tai tästä Koristeellisia kehyksiä.
Valokuvien, piirrosten ja peilien kehyksiä löytyy lisää hakusanalla kehykset.
Nuotin kanssa huvittelimme myös käymällä katsomassa Petteri Kaniinin. Leffassa oli räiskettä huimasti enemmän kuin Beatrix Potterin kirjoissa, mutta hauska sitä oli katsoa. Puput, hirvet, mäyrät, linnut ja kaikki elokuvan eläimet olivat niin suloisia.
