Turhan ärmyä cappuccinoa

Olimme lähdössä kaverini kanssa retkelle pihalle. Päivä oli kylmä mutta sininen taivas houkutteli retkeilemään. 
Laitoin cappuccino-jauhetta kuppeihin ja kupit tarjottimelle - ja rulautin veden cappuccinojauhepurkkiin. 

Tuli vähän liian äkäistä juotavaa seoksesta, jossa oli melkein täysi purkillinen jauhoa ja pari desiä vettä. 


Johanna pani kyllä moninverroin paremmaksi. 
Hän oli lähdössä parkkipaikalta, painoi avainta autonoven aukaistakseen, kuuli naksahduksen ja aukaisi oven. 

Hän ei voinut ymmärtää, miten hänen siisti autonsa oli kauppareissun aikana muuttunut supersotkuiseksi. Penkit ja lattiat pursusivat hiekkaa ja roskia, ja muutenkin auto oli epäsiisti. 

Miten se saattoi olla mahdollista. No ei mitenkään. Auto oli ihan vieras. Väri oli sama ja merkkikin melkein sama. Mysteeriksi jäi, miten sen ovi aukesi Johannan avaimella. Oliko se kenties auki vai mitä tapahtui. 

Johanna auto löytyi sitten muutaman ruudun takaa. 

Kuinka yksitoikkoista elämä olisikaan ilman mokailua. 

Lisää pöljäilyä löytyy tunnisteilla hupsut jutut, mokailua ja elävästä elämästä


Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jäähyväiset

Lankojen värjäys koukuttaa

Säärystimet virkkaamalla