Tertun vastaus haasteeseen" Sunshine Blogger Award"
Tulipas iloinen mieli, kun -ei bloggaaja lukijani- Terttu otti Sunshine Blogger Award -haasteen vastaan. Tässä Tertun valoisat vastaukset. Kiitos Terttu ja myös blogien Lankapilvi, Differend and Unique, Merjee pitäjä, jotka otitte haasteen vastaan. Alunperin haasteen lähetti minulla Hattaroita-blogin Eeva.
Tiedän että muutamat lukijani, ainakin Raija ja Anita, harkitsette osallistumista. Vastaaminen onnistuu oikein näppärästi sähköpostin kautta. Kopioin sieltä vastaukset ja kuvat ja liitän ne sellaisinaan blogiin.
Ja nyt Tertun ääni kuuluville
Kysymys numero 1: Mikä on blogisi tarina ja kuinka se alkoi?
Minulla ei ole omaa blogia. Koko blogiajatus tuntui minusta kummalliselta kunnes pari vuotta sitten aloin seurata serkkuni Kristiinan blogia http://mantymaenelamaa.
Kysymys numero 2: Mitä intohimo sinulle tarkoittaa?
Aiemmin ajattelin, että intohimon pitäisi olla vain yksi ainoa minulle merkittävä asia, mutta eihän se niin ole, vaan aina voi löytyä uusi intohimo, joka valtaa ajatukset ja vie mielen ihanasti pois arjesta. Arki on kyllä parasta, mutta intohimo sykkii.
Mummin tärkeät pikkuapurit puutarhapuuhissa.
Kevään taimista syksyn satoon ...
Minttua kun kasvattaa saaveittain, niin kyllä riittää vielä kuivattuna talven yli seuraavaan kesään.
Kysymys numero 3: Mitä teet rentoutuaksesi?
Olen eläkkeellä, joten voin rentoutua milloin haluan. Nyt saan nauttia lastenlapsista, kahdesta ihanasta pikkupojasta. Viimeksi eilen rentouduin värkkäämällä virpomisvitsoja 4-vuotiaan yökyläläisen kanssa. Virpojan oksan sai 96-vuotias pirteä iso-mummi. Siinä oli vastakkain yhteensä 100 vuotta naamat naurussa. Tavallisena talvipäivänä minulle riittää rentoutumiseen vaikkapa vanha kotimainen elokuva hyvän kotilounaan jälkeen kahvikupponen kädessä ja sukantekele sylissä. Vaihtoehtoisesti luen tai luurit korvilla uppoudun äänikirjan maisemiin, jälleen puikot tekevät oman hommansa siinä sivussa. Ristikot ja sudokut sentään ratkon ilman kutimia.
Kevään taimista syksyn satoon saakka en tarvitse erillistä rentoutumista. Pääkaupunkiseudulta Savoon mökille, sormet multaan, ruukut jonoon, taimet multaan kasvihuoneen suojaan. Lämmön lisääntyessä yrtit päiväksi ulos ja illalla takaisin kasvihuoneen suojaan. Istutukset lopullisiin purkkeihin ja kasvatuslaatikoihin pihalle jne. Multasäkkien nostelua, ojennuksia tukilankojen kiinnitykseen, kottikärryn työntöä, välillä pulahdus keväiseen jääkylmään järveen ja illalla saunaan ja taas järveen.
Kyllä on syksyllä rento ruho, hyvä mieli kun padassa porisee oman puutarhan pöperöt, yrtit tuoksuu.
Tervetuloa talvihorros. Kuivattuja yrttejä riittää kevääseen saakka ja minttu tuoksuu teekupissa pimeinä talvi-iltoina.
Paljaat varpaat rantaveteen ja menoksi.
Kysymys numero 4: Mikä on viimeisin matkasi?
Palasin juuri Lanzarotelta jokatalviselta ”valon-, kunnon- ja vireydenhakureissulta”.
Ihanaa oli taas jättää taakse jäiset lenkkipolut, riisua nastakengät ja saarelle päästyä kävellä paljain varpain pitkiä lenkkejä meressä rantaviivaa pitkin.
Kysymys numero 5: Matkustatko yleensä yksin vai ryhmässä?
Työni takia/ansiosta sain matkustaa paljon. Kävin vuosittain yhteensä noin 10 eri maassa messu-, neuvottelu- ja koulutusmatkoilla. Usein isoissa kaupungeissa, joihin myös pääsin hyvin tutustumaan, mutta aina ”virallisen aikataulun puitteissa”. Silloin haaveilin omasta ajasta niissä samoissa kohteissa ”oman kullan kanssa”. Kuulostaa varmaan tosi naivilta, mutta ei se haittaa :-)
Nyt on kuljettu jo 45 vuotta yhteistä matkaa. Onneksi viihdymme hyvin toistemme seurassa, myös reissussa. Seuramatkoilla emme viihdy, vaan muokkaamme matkaohjelman hyvin joustavasti hetken fiiliksen mukaan.
Unelmakohteeni juuri nyt on Savossa Juojärven rannalla. Kun kuulen keväällä ensimmäiset kuikankutsut tiedän, että kesä on alkanut ja voin lainata 93-vuotiaan enoni mottoa "elämä on ihanaa". Syksyisin samanaikaisesti jopa 15 kuikkaa kokoontuu huutelemaan tuohon lahdelle. On upeaa katsella kun ne uivat ihan rannan lähellä.
Kysymys numero 6: Unelmakohde, jonne olet aina halunnut matkustaa?
Ei todellakaan ollut nuorena Kanariansaaret unelmakohde, kaukomaille ja Amerikkaan piti päästä, mutta missäpä olisi meille sopivampi ilmasto kuin Lanzarotella, kevättalvella. Sää kuin Suomessa kesällä. Puuttuu vain sateen jälkeinen vehreyden tuoksu. Sopivan lämpöistä, mutta ei liian kuumaa.
Superhyvät kävelytiet ja upea ranta.
Pidän Etelä-Euroopan pienistä, aidoista kaupungeista, joissa voi istua katukahviloissa ja seurailla paikallisten eloa, pikkukoululaisten kohellusta ja mammojen paapatusta. Italia kiehtoo, pohjoisesta etelään. Rakastan italialaista ruokaa, mentaliteettia ja Italian vanhojen kaupunkien kauniita rakennuksia, valoa ja värejä.
Syksyllä menemme taas kerran Sorrentoon ja palaamme sinne varmaan niin kauan kuin jalat kantaa. Pistäydymme sieltä laivalla päiväksi Caprille nauttimaan pienestä merimatkasta upeista maisemista ja toiseksi Napoliin ihmettelemään kaupungin kaaoksenomaista hälinää.
Etelä-Ruotsiin ihastuin jo lukioikäisenä ollessani siellä kesätöissä ja Gotlannissa 70-luvun alussa oppaanakin. Gotlanti, Öölanti ja Etelä-Ruotsin rannikon pikkukaupungit ovat myöhemmi tulleet tutuiksi autoreissuilla ja matkaahan voi jatkaa iki-ihanaan Kööpenhaminaan asti. Suosittelen lämpimästi.
Unelmakohteita on siis useampia, mutta juuri nyt unelmakohteeni on Savossa Juojärven rannalla.
Kysymys numero 7: Mikä on viimeisin kirja, jonka olet lukenut?
Ruotsalaisen Sofia Lundbergin ”Punainen Osoitekirja” sekä heti perään saman kirjailijan ”Toinen puoli sydäntä” Suosittelen.
Äänikirjana Linda Olssonin: Laulaisin sinulle lempeitä lauluja kuuntelin uudelleen, koska se on niin kaunis tarina ja lukijana Seela Sella, jonka äänikin on niin lempeä.
Kysymys numero 8: lempikirjallisuuslajisi?
En ole lajiuskollinen, vaikka dekkareita on tullutkin luettua läjäpäin.
Viimeksi Helsingin kirjamessuilla Eeva Lennonin, Lontoo herätti muistelmainnostuksen, joka ei ole vielä laantunut.
Runoista en ole aiemmin kummasti piitannut, mutta Jenni Haukio esitys edellisen syksyn messuilla sai minut ostamaan ”Katso pohjoista taivasta”. Pidin sitä monta kuukautta olkkarin ikkunalaudalla ja luin runon tai pari päivässä. Ei pöllömpi tapa, ainakaan minulle.
Kysymys numero 9: Mitä tykkäät jakaa sosiaalisessa mediassa?
En jaa mitään sosiaalisessa mediassa, paitsi nyt nämä vastaukset sähköpostilla Kristiinan kautta ;-)
Kysymys numero 10: Mikä on suhteesi asuinpaikkaasi!
Asun pääkaupunkiseudulla ja pidän siitä, että sataman ja lentokentän läheisyydestä pääsee mukavasti reissulle. Toinen tärkeistä pikkupojista asuu lähellä ja tarvitsee välillä hoitoapua ja seuraa, samoin vanha äitini ja hyvä ystävänikin asuu lähellä. Kesäisin todella mieluinen asuinpaikkani on Savossa, lähellä toista tärkeää pikkupoikaa.
Kysymys numero 11: Mitä haluaisit edistää maailmassa?
Jo lastenlasteni ja kaikkien maailman lasten tulevaisuuden vuoksi rauhan aikaansaaminen on maailman tärkein ja isoin asia.
Haluaisin myös edistää vanhojen ihmisten arvostamista. En voi ymmärtää kuinka huonosti avuttomia vahuksia sivistyneessä Suomessa tänä päivänä kohdellaan.
