Muutoksia hoitosysteemissä
(Kristiinan sanelusta kirjurina Leila)
Olen nyt kotipaikkakunnan terveyskeskuksessa, koska en ole vielä tarpeeksi kunnossa kuntoutuslaitokseen. Täällä alkoi asiat sujua, sain jo ensimmäisenä päivänä kuntoutusta enemmän kuin sairaalassa neljän viikon aikana. Minua on hierottu ja jumppautettu ja tänään pääsin istumaan erikoistuoliin ensimmäistä kertaa. Siihempä mummo nostettiin nosturilla ja keikuin siinä kuin riippumatossa. Istuin siinä tuolissa kaksi tuntia ja oli mukava istua siinä rennosti kuin oikeassa nojatuolissa. En ollut olevinaan väsynyt istumisen jäljiltä, mutta kun minut pantiin sänkyyn sammuin kuin saunalyhty. Muutenkin täällä asiat sujuvat nopeammin ja mulla on oma huone jossa vieras voi halutessani yöpyä. Olen lähellä kotiani ja kaverini voi olla täällä paljon. Leila on nyt myös täällä jonkun aikaa joten minulla riittää hierojia, kampaajia ja saan apua niin paljon kuin tarvitsen ja myös hemmottelua. Parasta kaikessa on että pääsen lauantaina kotilomalle ja saan olla siellä niin kauan kun jaksan olla erikoistuolissa. Näen Missun ensimmäistä kertaa yli neljään viikkoon.
Kuvassa Missu auttaa pianonvirittäjää, joka kävi juuri ennenkuin tämä sairaalajakso alkoi.
Sairaalassa olin neljällä osastolla jossa viimeisellä oli monta hurjan kivaa hoitajaa, ja toimintaterapeutti Oona. Esimerkiksi viimeisenä päivänä siellä sain suihkun jälkeen iholle ihanan öljyhoidon, päähieronnan ja kaupanpäälle kampauksen. Ainakin naislukijat ymmärtää sen tärkeyden! Kotilomaa odotellessa.
Terveisin Kristiina
