Avaruustaulu pikkuroinasta

Välillä on kiva näperrellä ihan höpöhöpöjuttuja. Nyt otin käsittelyyn vaaleansinisen puukehikon, joka oli alunperin täynnä tulitikkuaskeja.
Aluksi maalasin kehikon akryyliväreillä tummansiniseksi. Sitten maalasin taustaan planeettoja ja muita avaruusjuttuja. Ne menivät ihan pieleen.


Otin avuksi koristetyynyjen pitsejä, joita olen hyödyntänyt jo riikinkukkoseinävaatteessa ja kuninkaallisessa elefantissa. Postaukset riikinkukosta ja elefantista löytyvät peruuttamalla muutaman postauksen taaksepäin. 


Jo viime syksynä ratkoin ja pesin pitsit. Ajattelin, että niistä tulisi kiva tilkkuverho. Hyvä idea, mutta toteutus ontui. Liimasin tilkkuja ällöttävän hajuisella kangasliimalla vanhaan valoverhoon. Ne eivät tarttuneet valoverhoon kuin sieltä täältä. Kun joku viikko sitten tarvitsin riikinkukkoon pitsejä, irrottelin tilkut varovasti. Ne olisi alunperin kannattanut ommella käsin verhopohjaan kiinni, mutta liimaaminen tuntui hyvältä ja varsinkin ompelemista nopeammalta idealta. Sen lisäksi, että liima haisi pahalle eikä toiminut, se oli kallista. Yhdellä tuubilla sain liimattua vain muutaman tilkun. Näpersin verhoa kaksi pitkää iltaa. Koska haju oli kamala, jouduin pitämään ikkunaa auki koko ajan. Sormet menivät ihan kylmiksi lokakuisina iltoina. Telkesin Missun oven ulkopuolelle, ja vähän väliä se kävi naukumassa oven takana. Ei mitenkään onnistunut projekti.


Mutta nyt siis peitin pitseillä epäonnistuneen avaruustaulun. Kuumaliima toimi hyvin. Paljaiksi jääneisiin kohtiin ja reunukseen pursotin kimallegeeliä.


Öinen tausta tähtineen alkoi valmistua, mutta avaruusoliot puuttuivat. Vanhat korut ja pikkuötökät muuttuivat hetkessä avaruuden asukkaiksi.


Liimasin kuumaliimalla taivaalle muovisen Pegasoksen, lentäviä hopeisia elefantteja, lasisia pyrstötähtiä, lasisen lavaruusolion, aiemmin paljeteilla koristelemani puisen joulukoristehepan, puisen norsun, pikku-ukkoja ja kolmijalkaisen muovibambin. Myös aito tekokultainen riikinkukko ja lasihelmi pääsivät liitelemään. Reunusta koristamaan pääsi kaksi lasijoutsenta hajonneesta soittorasiasta ja hopeinen pieni koira muistilehtiön kannesta.


Töpöttelin kaikkien liitelevien päälle kimallegeeliä. Reunoille laitoin geeliä toisen kerroksen.


Heidin vanha korvanlehtikorvis ohjastaa riikinkukkorintaneulaa, jonka sain yli 50 vuotta sitten Joensuun mummin korurasiasta. Silloin kukossa oli zirkoneita, ja se kimalsi hienosti. 


Helmikorvikset olivat ilmiselviä pyrstötähtiä.


Takapuolelle naputtelin ripustuskoukun seinälle ripustamista varten, mutta jätinkin taulun ainakin vähäksi aikaa leivinuunin päälle. Siinä väriä vaihtava enkeli ja kärpässienivalo antavat avaruuteen taianomaista loistetta.


Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jäähyväiset

Lankojen värjäys koukuttaa

Säärystimet virkkaamalla