Luonnonmukainen pihamaa

Olen vuosien mittaan ostellut aika monia monivuotisten kukkien taimia täydentääkseni niillä luonnonmukaista pihaani, mutta harvat istutukset pysyvät paikoillaan. Monet kukat ovat hetikohta luovuttaneet tilansa luonnonkasveille, ja muutamat selviytyjäluonteiset ovat vähitellen hivuttautuneet penkkejä mieluisimmille asuinpaikoille. Myös pakkanen ja eläimet ovat tehneet ostoksille tuhoa.

Kieloa laitoin monta vuotta sitten kukkapenkkiin. On sitä siinä vieläkin, mutta se on myös hieman levinnyt omille teilleen.


Niittykukkien siemeniä olen ripotellut sinne ja tänne, mutta itsestään siementäneet tulokkaat - metsäkurjenpolvet, koiranputket, mesiangervot ja kellukat - kasvavat istutettuja paljon runsaampina.


Lemmikit tunkevat harvakseltaan esiin vuohenputken jaloista. Lemmikkien siemeniä olen ostanut monta pussillista vain nähdäkseni, etteivät ne idä. Nyt sitten vaaleansinisiä kukkia onkin muutamassa paikassa. 


Metsämansikoita saa joka kesä kerätä monta heinällistä. Kuivaan joka kesä pikkumansikoita ja niiden lehtiä talveksi teetä varten. Jo muutama mansikka antaa hyvän tuoksun teehen. 


Metsätähti on soma matalakasvuinen kukkanen, joka valkoisena loistaa tummasta maasta.


Oravanmarja, kuten monet muutkin luonnonkasvit, on tuttu jo lapsuudesta. Kesämökin ympäristössä kasvoivat oravanmarjat, metsätähdet, puolukat ja mustikat.

Oppikoulussa piti kesäloman aikana kerätä 40 kasvia. Meillä oli vanha kasviprässi, jonka välissä kasvit kuivuivat sopivan littanoiksi. Kasvit piti laittaa kuivumaan sanomalehtien väliin, ja ripotella kasvien päälle suolaa. Mielestäni tein kasvien nimilapuista hienot, kun kirjoitin osan tekstistä punaisella ja osan sinisellä kuulakynällä. Opettajan mielestä värit tekivät kansiosta sekavan. Hyvä etten joutunut kirjoittamaan lappuja uudestaan.

 Olin tyytyväinen, kun tunnistin pari päivää sitten Ylen luonnonkukkatestissä melkein kaikki 50 kasvia. Testiä tosin helpotti, kun joka kasvin kohdalla oli kolme vaihtoehtoa. Niinpäin testi oli helpompi, kuin jos kukille olisi pitänyt muistaa nimet.


Yksi kukkapenkki on puolillaan puna-ailakkeja, joita pupuset popsivat mielellään. Siinä pitäisi olla kevätkaihonkukkaa, ranta-alpia ja monia kellokukkia.


 Virnat kiipeilevät missä sattuu.


Valkovuokot muuttivat myös uuteen paikkaan ja viihtyvät nyt hyvin. 


LIsää kuvia ja postauksia löytyy tunnisteella pihahommia.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jäähyväiset

Säärystimet virkkaamalla

Lankojen värjäys koukuttaa