Norsukoru 1970-luvun alusta

Muistaakseni Anita-kaverini antoi minulle 70-luvulla lahjaksi emaloidun kaulakorun, joka killui usein kaulassani nahkanauhassa. Minulla on mielikuva, että näin vuosia myöhemmin korun ainakin Heidin kaulassa.


Osa kuparilevylle tehdyn norsun emaloinnista oli jossain vaiheessa lohjennut, ja koru oli joutunut tuunauspurkkiin moneksi vuodeksi.


Rapsutin puukolla loputkin emalit pois, ja koristelin norsun munankuorimosaiikilla. Purkissa oli valmiina edellisistä töistä ylijääneitä värikuoria. Niille ei tarvinnut tehdä muuta kuin liimata ne paikoilleen. Ihmeen hyvin erikeeper pitää kuoret paikoillaan. Ne eivät ole ainakaan vielä irronneet mistään töistä.


Norsu sai kuivua muutaman tunnin. 


Viimeistelyksi lakkasin korun kimalle-decoupagelakalla. En vielä tiedä, laitanko norsun korviksen osaksi vai laitanko siihen nahkanauhan alkuperäisen mallin mukaan. 


Norsuhahmot ovat kyllä kivoja, ja ne sopivat niin koruihin, kankaisiin, huonekaluihin kuin koriste-esineisiinkin. Leila oli ostanut kirpusta muutamalla kymmenellä sentillä  norsupatsaan ja tuunannut sen kynsilakoilla, helmillä, paljeteilla ja nauhanpätkillä. 


Munankuorimosaiikilla kuorrutettuja juttuja löytyy tunnisteella munankuoret ja koruja tunnisteella korut.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jäähyväiset

Säärystimet virkkaamalla

Lankojen värjäys koukuttaa