Tuvan puusohvan tuunaus, jatko-osa
Kun piironki oli valmis KATSO TÄSTÄ klik ja TÄSTÄ klik, jatkui puusohvan entisöinti kiivaana. Joka paikkaan tunkeutuva pöly alkoi ärsyttää, eikä siitä eroon pääsemiseksi ollut muuta konstia kuin saada sohva valmiiksi.
Kolot olisi voinut täyttää puunvärisellä puukitillä, mutta kaverini keksi hyvän korvaavan, kittiä huomattavasti edullisemman, konstin. Hän teki erikeeperistä ja sahajauhoista massaa, jota hän levitti kuoperoihin. Kun se kuivui, sen saattoi hioa tasaiseksi puukitin tapaan.
Sohvaprojektissa kävi samoin kuin piirongin kanssa - värisuunnitelma keikahti päälaelleen. Olin koko ajan ajatellut mustikansinistä sohvaa, mutta siitä tulikin keltainen. Kaverini ehdotti keltaista, koska olen viimeiset pari vuotta haalinut keltaisia yksityiskohtia ympärilleni.
Raaputin maalia kuumailmapuhaltimen ja kaapimen avulla niin innolla, että hiki tippui nenänvartta pitkin. Maalipinta oli omituisen rosoinen, ja syy siihen selvisi raaputusvaiheessa. Sohvan käsinojista puuttui paloja, ja niiden paikkoina olleet kitit lensivät iloisesti lattialle.
Kolot olisi voinut täyttää puunvärisellä puukitillä, mutta kaverini keksi hyvän korvaavan, kittiä huomattavasti edullisemman, konstin. Hän teki erikeeperistä ja sahajauhoista massaa, jota hän levitti kuoperoihin. Kun se kuivui, sen saattoi hioa tasaiseksi puukitin tapaan. 
Selkä- ja käsinojissa oli aika iso homma, sillä niissä on yhteensä 29 sorvattua puolaa. Suoraan sanottuna raaputtaminen alkoi jo vähän tympäistä, joten olin kiitollinen kaverini avusta. Kun hän kaapi maaleja, minä imuroin sotkuja vähemmäksi.
Viimeistä silausta, hiekkapaperilla hiomista, varten sohva vietiin pihalle, jossa uurastin sen kimpussa muutaman tunnin. Onnistuin samalla polttamaan niskani, kun en tuulenvireen puhaltaessa huomannut auringon kuumuutta.
Sohvaprojektissa kävi samoin kuin piirongin kanssa - värisuunnitelma keikahti päälaelleen. Olin koko ajan ajatellut mustikansinistä sohvaa, mutta siitä tulikin keltainen. Kaverini ehdotti keltaista, koska olen viimeiset pari vuotta haalinut keltaisia yksityiskohtia ympärilleni.
Ajatus oli mielestäni mainio, joten kävin ostamassa litran puolikiiltävää keltaisia kalustemaalia. Kaksi ohutta maalikerrosta muutti sohvan ihanan aurinkoiseksi. Malttamaton kun olen, en voinut odottaa paikkojen kuivumista. Siispä maalasin sohvan ensimmäisen kerroksen muilta kohdin valmiiksi. Kaverini maalasi toisen kerroksen samalla kun hioi paikat tasaisiksi.
Sohvan kansilevy irroitettiin jo ajat sitten ennen tuunausprojektia, koska sen päälle ei saanut hyvää loikoilupaikkaa. Nyt sohvassa on paksu kerros vanhoja patjoja, ja siinä on oikein hyvä makoilla ja ihmetellä maailman menoa.
Tarkoitus on jossain vaiheessa hioa ja maalata kansilevy keltaiseksi siltä varalta, että joskus haluan sen paikoilleen. Tällä hetkellä olen kurkkuani myöten täynnä hiomista, joten se homma saa odottaa uutta inspiraation iskua. Sitä odotellessa aion tehdä jotain ihan muuta.
Lisää tuunattuja istuimia tunnisteella istuimet
