Tihutöitä liiterissä

Tämän tarinan opetus: Älä vie auringonkukansiemeniä säkeissään liiteriin. Tai jos viet, niin pistä ne orava- ja hiirivarmaan astiaan. 
Minulla oli vakaa aie kipata siemenet kannettomasta muoviastiasta peltitynnyriin, mutta unohdin koko jutun. No joo, en vaan viitsinyt asiaa hoitaa.


Näin kyllä ikkunasta, että liiteriin pujahti vähän väliä oravia, mutta luulin, että niillä oli siellä pesä. Klapeja hakiessa liiterissä kuului usein rapinaa, mutta ainahan liiterissä vähän rapisee. Sitäpaitsi säkki näytti päällisinpuolin ehjältä. 

Joku viikko taaksepäin katsoin säkkiä hieman tarkemmin sen jälkeen, kun näin oravan istuvan sen päällä. Säkin pohja ammotti puhki, muoviastian pohjalla oli kilokaupalla siementen jämiä. Säkin päällipuolella oli monta reikää, joista siemeniä valui maahan nonstoppina.

Tyhjensin säilyneet siemenet kannelliseen muovilaatikkoon ja peltitynnyriin. Tynnyrin päälle pistin päälle ylösalaisin tynnyriä hieman suuremman muovisaavin. Ajattelin, että se estäisi oravien pääsyn tynnyriin.

Oravajonot eivät muutostöistä huolimatta lyhentyneet, joten kävin tarkistamassa tilanteen. Neropatit olivat tunkeneet itsensä muovisaavin alle ja tyrkänneet tynnyrin kannen pois. Kannatti vähän nähdä vaivaa, kun siementaivas odotti.

Myös hiiret olivat rellestäneet aikansa kuluksi. Kun vetäisin liiteristä suojapeiton puukuorman suojaksi, lensi sen välistä pesä. Se oli sekä koristeellinen että vedenpitävä. Suojapeite ei sen sijaan enää ole vedenpitävä, koska siinä on lukuisia pikkuhampaiden nakertamia reikiä, hlkaisijaltaan kymmensenttisiä.

Harmaa suojapeitto ei ollut säilynyt sen paremmin, paitsi niistä kohdista, missä oli hiirten siemenvarasto. Niisä kohdista peitto oli kutakuinkin ehjä.




Kolme päivää sen jälkeen kun olin laittanut siemenet muovilaatikkoon ja peltitynnyriin, ihmettelin oravajonojen pidentymistä. Tynnyrin kannella oli halkoja, eivätkä oravat saaneet enää kantta auki. Niinpä terävähampaiset ystäväni olivat purreet muovilaatikkoon nyrkinkokoisen reiän, josta oli kätevä hakea lisää syötävää. 


Eikä tarina siihenkään loppunut. Siemenet siirrettiin suureen muovisaaviin, sen kantoaukot tukittiin laudoilla ja kanneksi laitettiin vanerilevy. Ai mitäkö oravat nyt tekevät? Ne purevat urakalla reikää kantoaukon kohdalle. Viisi senttiä sen reunasta on jo sievästi nakerrettu. 















Kun oravien työtä häiritsee menemällä liiteriin, jää vartijaorava istumaan varaston yläpuolelle parrulle ja toiset kiipeävät liiterin viereiseen mäntyyn naksuttamaan ärtyneesti. 

TARINA JATKUU TÄSSÄ klik

Eläinjuttuja löytyy lisää tunnisteilla

oravat
puput
linnut
metsäkauriit
siilit




Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jäähyväiset

Lankojen värjäys koukuttaa

Säärystimet virkkaamalla