Jokainen tarvitsee kodin



Hiirillä ja myyrillä on aitassa ja liiterissä loisto-oltavat. Molemmissa on tilaa 
temmeltää, sopivia piilopaikkoja on yllinkyllin ja rakennustarvikeita on 
riittämiin. Halkopinojen alta paljastuu viimeistään keväisin, yleensä 
jo hyljättyjä, taidokkaasti väkerrettyjä pesärakennelmia. 

Erikoisin paikka oli vuosia sitten liiterin pohjalle jääneessä 
näppylähanskassa. Pesä ei ollut kovin suuri, mutta täydellinen 
sormenpäihin pureskeltuine hätäuloskäytävineen. 
Kovimman kiljaisun aiheutti pesä jätesäkissä, jonne olin jemmannut kuivia 
tuohia. Oli jokseenkin ällöttävää tuntea paljaissa näpeissä heinäpallo,
jonka käyttötarkoituksesta ei voinut erehtyä.
Ehkäpä sen jälkeen olen tonkinut epäilyttäviä paikkoja hanskakäsin.

Hörökorvat hyödyntävät monenlaisia tarvikkeita. Jätin kerran
 lankojen värjäysprojektin yhteydessä pihalle langanpätkiä lintujen
kotien tarpeiksi. Seuraavan kerran näin pätkät kolmenkymmenen metrin 
päässä paikasta, mihin langat jätin. Ne olivat liiterissä, puunpinon raossa, 
myyränpesässä. Sielläpä oli ollut hyvä pakkasilla köllötellä, villojen keskellä. 

Harmaasieppo asustaa joka kesä vintin tuuletusaukon edessä kapealla
laudanpätkällä. Yläkerran ikkunoita ei siksi oikein voi muutamaan viikkoon
aukoa kuin korkeintaan raolleen, ettei lintujen pesintä häiriinny.
Eipähän tarvitse keksiä tekosyitä, vaan ikkunoiden pesun voi 
hyvällä omallatunnolla siirtää loppukesään. Tai seuraavaan kevääseen.


Tuulen tiputtama tyhjä linnunpesä.


Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jäähyväiset

Lankojen värjäys koukuttaa

Säärystimet virkkaamalla