Ensimmäisiä kevätvauvoja

Pienenpieni pupuvauva loikki aamuvarhaisella esiin liiterin seinän alla olevasta raosta. Se istui hetken seinivieressä ja rohkeutta kerättyään jatkoi matkaa autoni alle.

Se pomppi niin nopeasti, että sen töppöset näyttivät olevan koko ajan ilmassa.

Saatoin ikkunasta käsin seurata sen tutkimusretkeä. Välillä se tuli pois auton alta ja kohta se taas kurkisti renkaan takaa.

Seuraavaksi se juoksi ylös pihan loivaa mäkeä, pysähtyi hetkeksi lintulaudan alle ja jatkoi vikkelää menoaan takaisin suojaisammalle paikalle, pihakeinun alle.

Pupulasta katsoessa ei voinut olla tulematta iloiselle mielelle. Niin vallattomasti se hyppi ja pomppi ja kierähti välillä pitkäkseen kosteaan varvukkoon.


Ensimmäiset oravavauvat ilmestyivät pihalle jo pari viikkoa sitten. Kaksi suloista palleroa tutustuu suureen maailmaan yhdessä. Missä on Ykkönen, siellä on myös Kakkonen.

Toinen pallero tyytyy syömään lintulaudalta tippuneita siemeniä, mutta sen rohkeampi sisarus opettelee sinnikkäästi kiipeämään laudalle. Se on jo oppinut kipuamaan laudan jalkaa pitkin ylöspäin, mutta ei osaa pyöräyttää itseään laudan reunalle. Se roikkuu jalassa ja tuijottaa yläpuolellaan rennosti istuvia aikuisia sukulaisiaan.