Jännitystä elämään
Kesällä luettujen kirjojen pino kasvaa nopeasti. Tykkään lukea monenlaisia kirjoja, jännäreitä, romskuja, elämänkertoja, satuja ... milloin mitäkin.
Kesähuone on osoittautunut erinomaiseksi löhöilypaikaksi. Usein Missu kaivautuu kaveriksi lukemaan. Toinen kiva lukupaikka on lepakkotuoli, jonka raahaan pihalle johonkin sopivan varjoisaan paikkaan.
P.D. James on yksi jännärisuosikeistani. Niinpä olin tyytyväinen löytäessäni kirjaston kymmenen sentin pöydästä kaksi Jamesin kirjaa, joita en ollut aiemmin lukenut.
Carolan elämänkerta oli mielenkiintoinen lukukokemus. Kuuntelin lukiessani Youtubesta monia lauluja, joiden taustoista kirjassa kerrottiin. Kirja heräsi musiikin mukana erilailla eloon kuin mitä se olisi pelkällä lukemisella tehnyt.
Maija Lehtosen Anni Swan oli vähän pettymys. Olisin halunnut päästä syvälle kirjailijan satumaailmaan, mutta kirja oli vähän tylsä.
Kate Atkinsonin Hävityksen jumala oli pitkään hyllyssä, ennen kuin sain sen luettua.
Anita Brooknerin Päivät Pariisissa ja Mamen Sánchezin On ilo juoda teetä kanssasi Anita-kaverini toi tuomisiksi käydessään. Helppolukuisia kirjoja kaikki kolme. Sánchez oli muistaakseni uusi tuttavuus, mutta Brooknerin ja Atkinsonin tunsin entuudestaan. Jälkimmäisiltä olen lukenut parempiakin kirjoja kuin mitä näistä sain irti.
Aili Konttisen Hymyile Krisse Taina toi kerran tuomisiksi kirpputorilta. Vuodelta 1953 peräisin oleva nuortenkirja on ajankohtainen luettava vaikka nyt.
Maahanmuutto, maastamuutto, sotien jättämät arvet, toimeentulo-ongelmat, rasismi, ennakkoluulot ja viha siirtolaisia kohtaan eivät ole uusia asioita. Konttinen on käsitellyt samoja aiheita yli 60 vuotta sitten, ja yhä Suomessa on samaa suvaitsemattomuutta ja julmuutta erilaisuutta kohtaan kuin tuolloin.
Kirjojen kuvaamisen jälkeen ehdin jo lukaista Ruth Rendellin Pahanilman linnut ja Georg Malmsténin Duurissa ja mollissa vuodeltq 1964.
Kirjapostauksia löytyy lisää tunnisteella kirjat.
